Ur­hei­lu­aka­te­mias­sa tur­va­taan tu­le­vai­suus ur­hei­lu-uran jälkeen

Oulu Täysipainoisen opiskelun ja urheilun yhdistäminen voi olla urheilijalle hankalaa.

Oulu Täysipainoisen opiskelun ja urheilun yhdistäminen voi olla urheilijalle hankalaa. Eteen nousevat muun muassa aikataulu- ja rahakysymykset. Huippu-urheilijoiden jatkokoulutusta halutaan kuitenkin tukea yhä enemmän. Esimerkkeinä tästä ovat urheiluakatemiat, joita on Suomessa tällä hetkellä 11.

Ouluseutu Urheiluakatemia (OSUA) perustettiin vuonna 2001, ensimmäisenä joukossaan. Samalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu liittyi mukaan järjestelmään, jossa urheilijan yhtäaikaista valmennusta ja opiskelua helpotetaan.

Urheiluakatemioissa on mukana oppilaitoksia aina lukioista yliopistoihin. Ammattikorkeakoulussa yhteystyöverkko koostuu opinto-ohjaajista, akatemian valmentajista, omista valmentajista ja lajiliitoista. Oulussa myös eri seurat sekä Oulun Diakonissalaitos testausasemineen ja lääkäripalveluineen kuuluvat verkostoon. Koko järjestelmän tavoitteena on, että urheilija ei jää tyhjän päälle, kun urheilu-ura loppuu.

- Uusi juttu tämä vielä on. Työtä on hirveästi tehtävä, varsinkin asennepuolella, liikuntasuunnittelija Aki Hentilä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta toteaa.

Hentilä toimii yhteyshenkilönä ammattikorkean henkilökunnan ja opiskelevien urheilijoiden välillä.

- Oulussa ammattikorkeassa on noin 8 000 opiskelijaa, joista 15 käy Urheiluakatemiaa. Usein herää kysymys siitä, miksi näitä 15:ttä pitäisi tukea jotenkin erityisesti. Miksi esimerkiksi työssäkäyviä tai perheellisiä opiskelijoita ei tuettaisi samalla tavalla, Hentilä kertoo asenteista ammattikorkean sisällä.

Kritiikkiä kuulee myös urheilun kentältä.

- Toisten mielestä huipulle ei voi päästä, ellei keskity pelkästään urheiluun. Olen kuitenkin sitä mieltä, että opiskelu auttaa urheilijaa saamaan ajatuksia välillä pois urheilusta, Hentilä miettii.

Sportfolio auttaa itsearvioinnissa

Ammattikorkeakoulun opiskelujen ohella urheilija osallistuu kolmena arkiaamuna akatemian oman valmentajan vetämiin harjoituksiin ja saa näin kaivattua aikaa valmennukselle. OSUA- ja henkilökohtaisen valmentajan toivotaan tekevän yhteistyötä, jotta ohjelmat ja harjoitukset olisivat samansuuntaisia. Muuten ei opiskelusta erivapauksia suoda ja nämäkin aamut tulee urheilijan itse neuvotella vapaaksi. Opiskelun ohella pitää lisäksi hoitaa omat tai joukkueen harjoitukset. Vapaa-aikaa ei urheilijalla paljoa jää.

- Tämä ohjelma on tarkoitettu huipulle pyrkivälle ja tavoitteelliselle nuorelle, Hentilä sanoo.

- Mitään ei saa ilmaiseksi ja helppo paketti tämä ei ole. Verkoston tarkoitus on kuitenkin helpottaa urheilun ja jatko-opiskelun yhdistämistä.

Urheilija tekee yhteistyössä opinto-ohjaajan sekä akatemian ja oman valmentajansa kanssa henkilökohtaisen opinto- ja valmennussuunnitelman, jonka avulla eri aikataulut voidaan sovittaa yhteen. Näin voidaan ennakoida maajoukkueleiritykset tai kisamatkat lukujärjestyksiin sopiviksi.

Oulussa urheilijan on myös mahdollista suorittaa osana ammattikorkeaopintojaan Sportfolio-opinnot. Siinä urheilija miettii opintojaan, urheiluaan sekä tulevaa työuraansa. Itsearvioinnin kautta urheilija sisäistää omia tulevaisuudennäkymiään.

Vuosittainen hakuprosessi

Urheilija ei pääse urheiluakatemian varjolla takaoven kautta sisään ammattikorkeaan, vaan hänen täytyy omin avuin päästä sisään haluamaansa yksikköön. Myös urheiluakatemiaan haetaan vuosittain erillisellä hakemuslomakkeella.

- Joukkuelajeissa katsotaan, että urheilijan pitäisi pelata SM-sarjaa. Paikkakunnasta riippuen mukaan voidaan ottaa myös divaritason pelaajia, Hentilä selittää valintakriteereitä.

Yksilölajeissa urheilijan pitäisi olla viiden parhaan joukossa oman lajinsa ikäryhmässä. Myös lajiliittojen mielipidettä asiaan kysytään.

- Emme kuitenkaan katso vain tuloksia, vaan olemme joustavia.

Olympiakomitea tukee urheiluakatemioiden toimintaa. Myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä on pyritty saamaan tiiviimmäksi. Mietinnän alla ovat muun muassa urheilijoiden siirtomahdollisuudet oppilaitoksesta toiseen uuden seuran mukana sekä kansainvälinen yhteistyö ulkomaisten oppilaitosten kanssa.

- Nyt on jo perustettu urheiluakatemia-työryhmä kehittämään akatemioita valtakunnallisesti. Vaikka paikallisesti eri akatemioiden toiminnassa on paljonkin eroa, yhteistyötä tarvitaan ja siihen pitää pyrkiä. Tavoitteet urheilun ja opiskelun kannalta ovat samat, Hentilä miettii.

Suomeen perustetaan syksyllä jo 12:s urheiluakatemia. Oulun lisäksi niitä toimii muun muassa Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa. Hentilän mukaan urheiluakatemioiden tavoite on selvä.

- Urheilija voi edetä järjestelmän sisällä yläasteelta aina tohtoriksi asti. Ympärillä on koko ajan sama tuttu verkosto, jolloin urheilu-uran ohella voi turvallisesti kouluttautua tulevaisuutta varten.

Ilmoita asiavirheestä