Tour de Skin lop­pu­hui­pen­nuk­ses­sa rat­kai­se­vat tah­don­voi­ma ja ha­pen­ot­to­ky­ky – pää­val­men­ta­ja Matti Haa­vis­to: "Eihän se jyr­kim­mis­sä koh­dis­sa näytä hiih­dol­ta"

Maahan laonneet hiihtäjät ovat tuttu näky Alpe Cermisin laella. Viimeisen osakilpailun pituus on yhdeksän kilometriä.

Kuva: ANDREA SOLERO

Kestävyysurheilun ystäville on taas tarjolla silmäkarkkia loppiaisena, kun hiihtäjät venyvät jälleen äärirajoilleen.

Jo 13. kerran ohjelmassa on kapuaminen myyttisen Alpe Cermisin huipulle Tour de Skin loppuhuipennuksena – vaikka sillä ei ole mitään tekemistä perinteisen maastohiihdon kanssa.

– Nousu herättää kunnioitusta urheilijoissa. Se ei enää pelota, mutta on poikkeuksellinen. Ehkä se menee juuri kerran vuodessa, hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Matti Haavisto kertoo.

Alpe Cermisin etappi hiihdetään perinteikkäässä talviurheilupaikassa Val di Fiemmessä. Taivallettavan matkan kokonaispituus on yhdeksän kilometriä, josta loppunousun osuus on 3 650 metriä.

– Alun pätkä tasaisella on aika kovavauhtinen. Siinä on todella hyvä mahdollisuus hyödyntää peesiä. Tasaisella on myös houkutus hiihtää eroja kiinni ennen nousun alkua, Haavisto sanoo.

Ylikova aloitus on pahimpia virheitä, minkä hiihtäjä voi tehdä.

– Minun mielestäni optimaalisessa tilanteessa nousuun tullaan hieman normaalia kilpailutilannetta alemmalla sykkeellä. Toki jokainen urheilija tietää itse oman tasonsa, ja myös lihaksisto pitää ottaa huomioon. Nousun alusta asti ei voi tulla maksimisykkeellä ylös. Vasta puolivälissä kannattaa kiristää koneesta kaikki irti, Haavisto selvittää.

Nousun ensimmäiset 1 300 metriä kavutaan 12,2 prosenttia jyrkkää mäkeä. Loppumatkan ajan jyrkkyys vaihtelee tiuhaan maalisuoran neljän prosentin ja keskivaiheen peräti 28 prosentin välillä.

Jokainen voi mielessään hahmotella etapin mielekkyyttä pohtimalla, millaista olisi kavuta maastohiihtosukset jalassa Rukatunturin huipulle.

– Eihän se jyrkimmissä kohdissa näytä hiihdolta. Eteenpäin mennään pelkällä tahdonvoimalla, Haavisto pelkistää.

Kestävyysurheilukliseiden mukaan luu ei mene hapoille. Se pätee Tour de Skin loppunousussa, jossa ovat perinteisesti pärjänneet kaikista parhaiten kevytrakenteiset hiihtäjät.

Vastikään uransa lopettanut Petter Northug sanoi vuonna 2016, ettei voi pärjätä loppunousussa, koska hän painoi tuolloin 83 kiloa. Urallaan lähes kaiken mahdollisen voittanut Northug sai ainoan Tour de Skin kokonaisvoittonsa vuonna 2015 Martin Johnsrud Sundbyn astmakäryn jälkeen.

Therese Johaug tuli tunnetuksi ennen doping-käryään Alpe Cermisin erikoisnaisena, joka pystyi kepittämään muita kilpailijoita minuuttikaupalla. Tällä kerralla Johaug ei ole mukana, joten parhaan naiskiipeäjän titteliä sovitellaan Jessica Digginsille. Miesten puolella perinteisesti kovia kipuajia ovat olleet Sundby ja Matti Heikkinen.

– Ne pärjäävät, joilla on kova hapenottokyky suhteessa kehon painoon, Haavisto tietää.

Vaikka Alpe Cermisin nousu ei ole hiihtoa lajin varsinaisessa merkityksessä, se on tullut jäädäkseen. Alpe Cermis ja Tour de Ski kuuluvat sekä Keski-Euroopassa että Pohjoismaissa kaikista tunnetuimpiin hiihtourheilubrändeihin.

– Rinteessä on aina jumalattomasti yleisöä. Hiihtäjät saavat todella kovaa kannustusta.

Moni huippu jättää taas Tourin väliin

Lauantaina alkavan Tour de Skin ongelmana on taas kerran arvokisakaudella monien kärkihiihtäjien jääminen pois kiertueelta. Muun muassa Iivo Niskanen, Therese Johaug ja Charlotte Kalla totesivat kiertueen olevan liian raskas koettelemus.

Tänä vuonna Tour de Ski kestää yhdeksän päivää, jonka aikana hiihdetään seitsemän etappia.

– Sairastumisriski kasvaa kiertueella. Elimistö käy joka päivä kovilla, ja sen päälle pitää tavata koko ajan uusia ihmisiä ja matkustaa. Niin sanotusti infektioikkuna on auki. En syyllistä yhtäkään hiihtäjää, joka jättää Tourin väliin, hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Matti Haavisto sanoo.

Kiertueen lopun ja MM-kisojen alun väliin jää yksi kuukausi ja 15 päivää.

– Joitakin urheilijoita kova kilpailurytmi palvelee. Toisille se voi olla myrkkyä, sanoo Haavisto, jonka henkilökohtainen valmennettava Krista Pärmäkoski osallistuu kiertueelle.

Krista Pärmäkoski nähdään Tour de Ski -kiertueella, joka alkaa lauantaina vapaan hiihtotavan sprinteillä.

Video: MTV

Ensi talvena hiihdossa ei ole arvokisoja, joten tuolloin mukana ovat kaikki parhaat. Ideaalitilanteessa parhaiden pitäisi olla mukana joka talvena. Vaihtoehtoina ovat ajankohdan muutos ja reitin lyhentäminen, mutta niiden toteutumistodennäköisyys on lähellä nollaa.

– Ehkä Tour voisi olla arvokisojen jälkeen ja arvokisat aikaisemmin, mutta toisaalta kilpailukalenteri on tiukka, ja vielä keväällä on pari mini-touria, Haavisto pohdiskelee.

– Epäilen myös, että vaikka ajankohta olisi mikä tahansa, parhaita ei koskaan saada paikalle.