Vaikka Kärpät johtaa Liigaa ylivoimaisesti, sen yleisökeskiarvo on pienempi kuin koskaan tällä vuosituhannella. Suomen suosituin urheilulaji on edelläkävijä kulutustottumusten murroksessa.
Mitä tarkoittaa lukema 4 002?
Kärppien yleisömäärä edellisessä kotiottelussa KooKoo:ta vastaan oli järkyttävä: 4 002.
Vastaaviin lukemiin ei ole Oulussa totuttu eikä Raksilan hallissa todellisuudessa ollut edes noin paljon ihmisiä. Kärppien yleisökeskiarvo pitkittyneessä nousukiimassa divarikaudella 1999–2000 oli 4 646, vaikka Uudenkaupungin Jääkotkat, KJT Järvenpää tai Hyvinkään Ahmat eivät itsessään olleet hekumallisia vastustajia.
Järkyttävä. Sanan voi käsitellä kahdella tavalla.
Jos AC Oululla olisi Raatissa aina vähintään 4 000 katsojaa, se olisi järkyttävän kova yleisömäärä.
Jos Lipon tuoreimmalla inkarnaatiolla olisi 4 000 katsojaa, kansa bailaisi kuin olisi vuosi 1995 ja Keskuskenttä olemassa.
Jos Ettalla, Ynnillä tai OLS:n salibandyllä olisi 4 000 katsojaa, kaupungissa vietettäisiin useita mestaruusjuhlia vuosittain.
Jos jollain naisten joukkueella olisi 4 000 katsojaa, seuran pitäisi palkata erikseen viestintävastaava ulkomaisia mediavieraita varten.
4 002 tammikuisena tiistai-iltana pohjoisen hiljaisessa maalaiskaupungissa on iso ihmisjoukko.
Mikään selitys ei silti poista Kärppien ongelmaa. Oululaisjoukkue pelaa Mikko Mannerin alaisuudessa viihdyttävää kiekkoa ja johtaa Liigaa ylivoimaisesti, mutta sen runkosarjan yleisömäärät ovat pienempiä kuin koskaan uuden vuosituhannen liigataipaleen aikana.
Ennen lauantain Lukko-ottelua keskiarvo on – sinänsä todella komea – 5 113, mutta huippulukemista on tultu toista tuhatta alaspäin. Jopa kaudella 2016–2017 Kai Suikkasen johtaman Kärppien hankaluuksia seurasi keskimäärin 5 152 katsojaa.
Kärpät ei ole asian kanssa yksin, sillä koko Liigan keskiarvo on pudonnut kohti 4 000:ta katsojaa.
Samaan aikaan jääkiekko lajina saattaa olla suositumpi kuin koskaan ja aluekeskuksien asukasluvut jatkavat kasvuaan.
Mistä palanut sulake löytyy?
Liigassa on liikaa joukkueita ja otteluita, Jokerit ei ole mukana, pelaajatähdet ovat harvassa, hallit vanhentuvat, NHL:n kolmen kirjaimen yhdistelmä loistaa Suomeen entistä kirkkaammin...
Selitykset ovat hyviä, mutta suurin syy löytyy seuraavan jatkumon päästä: Yle, Kolmoskanava, MTV3, Canal+, UrhoTV, Nelonen ja lopulta Telia TV.
Kun katsoja näkee 20 euron kuukausipanostuksella suosikkijoukkueensa kaikki ottelut, se on monen kannattajan uusi kausikortti.
Elämme urheilun kulutustottumusten murroskautta ja Suomen suosituin laji on siinä edelläkävijä. Siksi se ottaa myös iskuja vastaan.
Tietojen mukaan Telian kompensaatio Liigalle on noin 23 miljoonaa euroa kaudessa, joten jokaiselle seuralle tulee tuhti tuki. Yksikään seura ei kuitenkaan voi jäädä kellumaan tuen varaan, vaan jokaisen on mietittävä ansaintalogiikkaansa uusiksi.
Kärpät on konsernina laajentanut bisnestään järkevästi myös mustan lätkän ulkopuolelle.
Tulevaisuuden kuva on jo tässä ja nyt: hallille saapuva katsoja ei ole itsestäänselvyys.
Tämä on otettava huomioon, kun Ouluunkin suunnitellaan monitoimiareenaa. Jos päätös rakentamisesta syntyisi, katsojakapasiteetin on oltava riittävän iso, mutta se ei saa olla liian suuri.
