Joissain maissa urheilijat pystyvät yhä harjoittelemaan normaalisti, mutta karanteenissa kesän arvokilpailuihin valmistautuminen on vaikeaa, kirjoittaa juokseva toimittaja Ida Kannisto.
Huippu-urheilijan kuukausien, jopa vuosien, harjoittelua on ohjannut edessä häämöttävä tavoite. Muutama kuukausi ennen kuin on tarkoitus päästä näyttämään paras kuntonsa kilpa-areenalle, harjoituspaikat menevät kiinni ja leirit keskeytyvät. Kaikkia kehotetaan palaamaan kotimaahan ja pysymään neljän seinän sisällä.
Harjoittelu ilman kilpailemista on urheilijalle turhauttavaa. Puhumattakaan adrenaliiniruiskeesta, jonka hurraavan yleisön pauhu antaa ponnistuksiin. Kaikkea tätä ilman olisi nyt osattava jatkaa.
Joissain maissa kotona on pysyttävä sakon uhalla. Esimerkiksi Espanjassa kotoa saa tällä hetkellä poistua vain pakottavasta syystä, eikä harjoittelua lasketa sellaiseksi.
Moni suomalainen urheilija on viime päivinä joutunut lähtemään ulkomaan harjoitusleireiltä kotimatkalle pahenevan koronatilanteen takia.
"Ainahan se harmittaa kun teet töitä sen eteen, että olet elämäsi kunnossa, etkä pääse näyttämään sitä ulos", kuvaili eräs arvokisoihin tähtäävä ystäväni – joka niin ikään palasi harjoitusleiriltä hieman aikaisemmin kuin oli alun perin aikonut. Kauden pääkilpailun toteutuminen on yhä kysymysmerkki. Toistaiseksi työ jatkuu tavoitetta kohti niissä puitteissa, jotka nyt ovat tarjolla.
Kaikki lupaava oli äkkiä mennyttä
Näkyvin esimerkki koronaviruksen leviämisestä urheilumaailmaan on isojen ja odotettujen urheilutapahtumien peruuntuminen, siirtyminen tai järjestäminen ilman yleisöä.
Ainakin monen katsojan mielessä tapahtumien lykkääntyminen on ymmärrettävää, mutta harmillista. Urheilijalle tilanne voi olla ristiriitainen. Harjoittelumahdollisuuksissa on tällä hetkellä valtavia eroja eri puolilla maailmaa, mikä tekee valmistumisesta epäreilua.
Toinen ystäväni on harjoitellut suunnitelmallisesti lajinsa ensi kesän arvokilpailut tähtäimessään. Harjoittelu on sujunut hyvin, ja välietappina toimivissa kilpailussa ennätykset ovat rikkoutuneet.
Alkuun huoli koronaviruksesta tuntui etäiseltä.
"Olen ollut hyvässä kunnossa ja juoksin erittäin hyvän ennätyksen viime kuussa. Kaikki on näyttänyt lupaavalta. Yhtäkkiä vain muutamassa päivässä kaikki tavoitteet ja päämäärät ovat mennyttä", hän kertoi.
Hänen lajinsa eli suunnistuksen MM-kilpailuja ei ole vielä peruttu, mutta lähes kaikki kilpailut sitä ennen on. Jos kilpailut päätetään järjestää, urheilijat kisaavat ensimmäisessä koitoksessaan heti maailmanmestaruudesta. Silloin tilanne on kaikille sama, mutta kilpailuun valmistautumisessa on suuria eroja.
Saavatko enää sotilaat urheilla?
Esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Itävallassa liikkumista on rajoitettu, pahimmillaan ulkonaliikkumiskiellolla. Harjoittelusta on tullut toissijainen asia maissa, jossa tauti leviää hallitsemattomasti ja tärkeimmäksi tavoitteeksi on tullut välttyä tartunnalta.
Joissain maissa armeijalla on erityinen ohjelma korkealla tasolla urheileville. Sotilaan ura mahdollistaa ammattimaisen harjoittelun. Näin on myös ystäväni kohdalla.
Nyt koronatilanteen takia joissain maissa moni olympialaisiin tai MM-kilpailuihin valmistautuva urheilija on hälytetty kotimaahan.
"Itävallassa monet kollegani, noin 400 urheilijaa 50 eri lajista, työskentelevät nyt yövuoroissa täyttämässä kauppojen hyllyjä tai lääkintähuollossa, koska hoitajista on pulaa", ystäväni kertoi.
Hänen kotimaassaan urheilijoita on kielletty harjoittelemasta loukkaantumisten ehkäisemiseksi – heitä tarvitaan nyt tärkeämmissä tehtävissä, ja loukkaantumisriski halutaan minimoida.
Samaan aikaan joissain maissa urheilijat pääsevät yhä harjoittelemaan normaalisti.
Koronan määräämä kilpailukielto pitäisi ainakin kohdistaa kaikkiin tasa-arvoisesti. Muutenhan terveydellään urheilevat maat saavat liikaa etumatkaa.