Nivala Lyhytjänteinen kilpailuttamismenettely haittaa pahasti niin Metsähallituksen kuin sen käyttämien urakoitsijoidenkin suunnitelmallista toimintaa. Metsähallitus joutuu EU:n kilpailusäädösten ja julkishallinnon hankintalainsäädännön takia eri asemaan kuin metsäyhtiöt, jotka voivat neuvotella urakointisopimukset ilman kilpailuttamista.
"Eräs keskisuomalainen metsäkoneurakoitsija oli yli 30 vuotta Metsähallituksen urakoitsijana, kunnes kerran hävisi urakkakilpailun ja menetti sopimuksensa. Yritys joutui lähtemään Venäjälle töihin, jolloin kaikki kokeneet työntekijät lähtivät yrityksestä heti", kertoo nivalalainen koneurakoitsija Petri Peräaho. Hänen yhdessä veljensä Kimmon kanssa omistaman Peräahon Koneurakointi Ky:n suurin asiakas on jo pitkään ollut Metsähallitus.
Urakoitsijoiden pakko laajentaa reviiriä
Petri Peräahon kuvailema tilanne kertoo hyvin siitä epävarmuudesta, mihin kilpailuttamispakko johtaa. Metsäalan urakoitsijalla on koneissaan kiinni satoja tuhansia, jopa miljoonia euroja. Jotta investointeja uskaltaa tehdä, pitää olla jonkinlainen varmuus työmaista myös tulevaisuudessa.
"Näillä vehkeillä kun ei pysty muuta tekemään ", Petri Peräaho lisää. Peräahon Koneurakointi on erikoistunut metsänviljelytöihin, mihin tarvitaan täysin erikoiskoneet. Yksi vetokone, metsä-äes ja kylvölaite maksavat yhteensä noin 200 000 euroa.
"Investointeja ei voi suunnitella pitkällä tähtäimellä. Kun sopimuskausi alkaa umpeutua, pitää alkaa varautua siihen, että kohta töitä ei välttämättä olekaan", Peräaho kertoo.
Peräahon Koneurakointi on tietoisesti laajentanut toimialuettaan niin, että se kattaa käytännössä koko Suomen. Kilpailumenettely ajaa yrityksiä tähän suuntaan.
Suomussalmelainen korjuu-urakoitsija Jukka Seppänen urakoi aiemmin Metsähallitukselle ja siirtyi välillä yksityiselle yhtiölle, kunnes palasi taas Metsähallituksen töihin uuden tarjouskilpailun kautta.
"Me menetimme Suomussalmella Metsähallituksen sopimuksen, ja jouduimme lähtemään Enson hommiin Pohjois-Karjalaan. Työntekijöille tämä on erityisen hankalaa. Miten he voivat suunnitella elämää, jos tiedossa on koko ajan, että työt saattavat loppua seuraavaan tarjouskilpailuun", sanoo hän.
Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että urakoitsijan ja päämiehen välillä vallitsee luottamussuhde, joka perustuu toimintakulttuurin tuntemiseen.
"Joka talossa on omat tyylinsä ja menetelmänsä. Vie aikansa, että talon tavoille oppii", Seppänen toteaa.
"Metsähallitus on erityisen tarkka siitä, että työt tehdään oikealla tavalla. Siihen panostetaan koulutuksen kautta. Se kaikki menee hukkaan, jos tarjouskilpailussa ei satu pärjäämään", Petri Peräaho vahvistaa.
Metsähallitus haluaisi
satsata kumppanuuteen
Metsähallitus on niittänyt kansainvälistä mainetta juuri tehokkaalla logistiikkajärjestelmällään, joka perustuu siihen, että jokainen puuketjun osa metsästä tehtaalle toimii oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Siihen on päästy kehittämällä tietoliikennettä ja koulutusta.
"Urakoitsijat ovat logistisessa ketjussa erittäin tärkeä lenkki. Me haluaisimme pyrkiä partnership-tyyppiseen kumppanuuteen, mutta kilpailuttamispakko vaikeuttaa sitä", Metsähallituksen korjuupäällikkö Heikki Kääriäinen toteaa.
Sopimuksia kilpailutetaan pääasiassa 3-5 vuoden välein. Joskus kilpailutetaan vuodenkin mittaisia sopimuksia. Neljännes sopimuksista on vuosittain katkolla.
"Kumppanuuteen liittyvät sertifiointiasiat sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka ovat metsäalalla yhä tärkeämpiä. Niiden vaatimusten täyttämiseen tarvitaan määrätyn laatuiset koneet sekä osaava, koulutettu henkilökunta. Siihen ei lyhyissä sopimussuhteissa päästä", Kääriäinen sanoo.
"Monitoimikoneketjun ylösajo vastaa pienen sahalaitoksen ylösajoa", hän lisää.
Tarjouskilpailua
ei voi vesittää
Tarjouskilpailussa asetetaan toki reunaehtoja, jotka rajaavat puhtaat onnenonkijat kilpailun ulkopuolelle. Ammattitaidolle, koneiden iälle ja urakoitsijoiden laatujärjestelmille pannaan urakkakilpailussakin painoa, mutta ne eivät saa olla määrääviä tekijöitä.
"Lain henki on se, ettei ketään saa suosia tai syrjiä. Kun määrätyt peruskriteerit täyttyvät, vain hinta ratkaisee", Kääriäinen kertoo.
Metsähallitukselle on sattunut joitakin tapauksia, joissa uusi urakoitsija ei ole kyennyt vastaamaan vaatimuksiin. Urakoitsija on saattanut joutua luopumaan sopimuksestaan kesken kauden myös taloudellisista syistä. Silloin voidaan epäillä, että urakkatarjous on tehty alihintaan.
"Eriasteisia ongelmia on ollut. Joidenkin urakoitsijoiden kohdalla perehdyttämisvaihe on kestänyt tarpeettoman pitkään. Ratkaiseva asia on kuljettajien kokemus ja ammattitaito. Metsäkoneen kuljettajan työ on tänä päivänä erittäin vaativaa", Metsähallituksen Pohjanmaan alueen korjuupäällikkö Erkki Herttuainen kertoo.
Metsähallitus kilpailee metsäyhtiöiden kanssa koneurakoitsijoiden palveluista. Yksityisellä puolella kilpailuttamista ei tarvita eikä harrasteta, vaan sopimukset tehdään neuvottelemalla.
"Se on yrittäjälle inhimillisempi vaihtoehto", urakoitsija Petri Peräaho sanoo.