Juha Hilmola saapuu täsmällisesti sovittuun tapaamiseen tukholmalaiseen keskustahotelliin.
"Olipa tulla vähän kiire. Piti käväistä välillä Helsingissä työasioissa, tulen juuri lentokentältä. Mitä kello on? No sittenhän se on juuri kuten eilen puhuimmekin. Hyvä niin."
Hilmola on viimeisen päälle tilintarkastaja. Hänelle on kunnia-asia, että asiat tehdään tismalleen niin kuin niistä on sovittu.
Kiireistään huolimatta Jääpalloliiton puheenjohtaja vaikuttaa levolliselta, huomattavasti levollisemmalta kuin muutama vuosi sitten.
Syykin on selvä.
Vuonna 2001 Suomi järjesti jääpallon maailmanmestaruuskilpailut. Ne menivät taloudellisesti penkin alle ja aika paljon vieläkin alemmaksi. Liitolle tuli takkiin niin että ryskyi ja paukkui, heikompaa hirvitti.
"Kisojen jälkeen istuimme Liikasen Pekan (liiton toiminnanjohtaja) ja Liikasen Karin (varapuheenjohtaja) kanssa alas. Päätimme, että hoidamme liiton asiat kuntoon", Hilmola kertaa viiden vuoden takaisia hetkiä.
Hän huokaisee syvään ja vakuuttaa, että nyt on jo huomattavasti helpompi hengittää. Sitä ei ole vaikea uskoa.
"Puolentoista vuoden kuluttua velat on maksettu."
Pöydällä makaa
isoja asioita
Hilmola istuu kansainvälisen jääpalloliiton FIB:n hallituksessa. Liitolla on ratkaistavinaan suuria asioita, mutta jostakin syystä tuntuu ikään kuin pyörä ei kulkisi.
Yksi päätettävä asia on maailmanmestaruuskilpailujen rytmitys: pelataanko jatkossa joka vuosi vai joka toinen vuosi?
Vuodesta 2003 lähtien kilpailut on järjestetty joka vuosi. Kokeilujakso kattaa vielä ensi vuoden.
"Jatkosta ei ole päätetty. Ruotsi haluaa pelata tiheään, Suomelle riittäisi yhdet kisat kahdessa vuodessa ja Venäjä ei tiedä mitä se haluaa. Ensi vuoden kilpailuista on jo sovittu. Ne pelataan Venäjän Kemorovossa, mutta pelataanko sen jälkeen vuonna 2008 vai 2009?"
Ne voisivat muuten olla jälleen Suomen kisat", Hilmola raottaa.
Kansainvälinen jääpalloliitto valitsi puheenjohtajakseen Albert Pomortzevin jälkeen toisen venäläisen Boris Skrinnikin.
Arkangelista lähtöisin oleva Skrinnik on suurta puunjalostusbisnestä pyörittävä liikemies, entinen jääpalloilija ja nykyinen Moskovan Dynamon jääpallojoukkueen omistaja.
Skrinnik on uhonnut kymmenkertaistavansa FIB:n budjetin noin 200 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon.
Hilmola - tilintarkastaja kun on - sanoo uskovansa asian sitten, kun hän näkee sen toteutuvan.
"On myönnettävä, että hyvässä vauhdissa ollaan. Toivottavasti tuleva hyvinvointi kohdistuu jäsenmaihin."
Olympialaisiin
tuskin vielä 2010
Jääpallo ei kainostele eikä verhoudu vaatimattomuuteen. Laji haluaa olympialaisiin.
"En jaksa oikein uskoa, että jääpalloa nähtäisiin vielä vuoden 2010 olympialaisissa Kanadassa. Ehkä vuonna 2014", Suomen olympiakomitean hallituksen jäsenenä toimiva Hilmola miettii.
Jääpalloperheen tuorein tulokas on Latvia. Se on liiton 17. jäsenmaa.
"Käytännössä jäsenmaita pitäisi olla 25, jotta voisimme päästä olympialaisiin ilman oikotietä."
Nyt Ruotsin MM-kisoissa on mukana 12 maata. Kaikki eivät ole vielä aivan huippumaita, mistä osoituksena ovat heikompien maiden eli B-lohkossa pelaavien muutamat ottelutulokset. Seuraavissa MM-kisoissa on todennäköisesti kuitenkin jo 14 osallistujaa.
"Mielelläni näkisin, että maailmanmestaruudesta ja mitaleista olisi tosissaan kamppailemassa useampia kuin kolme tai neljä maata."
Hilmolan Suomen jääpalloliiton puheenjohtajuus on katkolla ensi toukokuun vuosikokouksessa. Mies lienee valmis jatkamaan tehtävässään, onhan Liikasten kanssa loppukeväällä 2001 sovittu urakkakin vielä kesken.
"Päätöksiä en ole tehnyt. Toisaalta tosiasia on, ettei tälle paikalle niin hirvittävää tunkua ole ollut. Mutta orastava hyvinvointi lienee omiaan lisäämään myös houkuttelevuutta tähän tehtävään."
Yhden puheenjohtajuuttaan koskevan asian Hilmola sanoo jo itsellensä ja ehkäpä myös aivan lähipiirilleen luvanneensa:
"Takanani on puheenjohtajavuosia enemmän kuin edessä. Se on ihan varma asia."