Helsinki Kaivoslakikiistat kiteytyvät uraanin etsintään. Tämän myöntävät kaikki. Professori Matti Saarnisto väittää, että ulkomaiset firmat etsivät uraania Suomesta vanhentuneen lainsäädännön vuoksi. Samaan aikaan Länsi-Euroopassa suljetaan uraanikaivoksia. Viimeisin toiminnassa oleva löytyy Tshekistä.
Uraanin hinta on muutamassa vuodessa kymmenkertaistunut, koska Neuvostoliiton ydinaseisiin käytetty uraani on loppumassa. Uraania louhitaan nyt Kanadassa, Australiassa, Namibiassa, Nigerissä, Venäjällä ja Kazakstanissa.
Maailmalla on kova pula uraanista. Köyhemmätkin esiintymät tulevat siis kannattaviksi. Saarniston mukaan kannattavuusraja on tällä hetkellä 0,1 prosentin tuntumassa. Suomen esiintymien pitoisuus on juuri tätä luokkaa. "Köyhäkin malmi kannattaa, jos siinä sivussa saadaan kultaa."
Uraanin louhintaa ei voi Saarniston mielestä asettaa samalle viivalle muun kaivostoiminnan kanssa. "Uraanin louhinnassa suuri osa malmiaineksesta jää maahan. Jätekasat ja lietteet sisältävät uraania, jota ei mikään pysäytä, sillä uraani on herkästi vesiliukoista ja valuu vesistöihin."
Uraania louhitaan maailmalla pääasiassa avolouhoksissa. Saarnisto kertoo, että tulva teki joulun alalla Australiassa ja Kanadassa isoja vahinkoja uraanikaivoksissa. Cigar Laken kaivos Kanadan Saskatchewanissa on sen vuoksi monta vuotta poissa tuotannosta.
Muiden metallien kuin uraanin osalta kaivosten ympäristöhaitat ovat Saarniston mukaan paikallisia ja pieniä.