antti.ervasti@kaleva.fi
"Tässä maassa jossa kasvoin on aina menty vastaan. Jopa itseä vastaan läpi arkkujen laudan." Nämä Mikko Alatalon 11 virran maa -laulun sanat kuvaavat osuvasti meitä suomalaisia. Joissakin tapauksissa vastaan meno on ollut välttämätöntä. Nykyään taistellaan kaikkea vastaan. Useimmiten turhan päiten.
Piirre on oululainen ja pohjoispohjalainen. Oli kyse koulusta, sairaalasta, vanhusten palvelutalosta, lastentarhasta,kauppakeskuksesta, jätteenpolttolaitoksesta, virastotalosta, matkakeskuksesta, kävelykadun kehittämisestä... tai ydinvoimalasta - aina löytyy ankaraa vastustusta.
Sairaaloita, kouluja ja muita hyödyllisiä asioita vastustetaan itsekkäästi, koska ei haluta melskaavia lapsia, sairaita eikä vanhuksia naapureiksi. Sitten on asioita, joita vastustetaan ennakkoluulojen ja tunteiden perusteella, kuten ydinvoimaloita ja jätteenpolttolaitoksia.
Pelot ja ennakkoluulot vahvistuvat, kun ydinvoimaa päätehtävänään vastustava puolue saa pää-äänenkannattajakseen maan suurimman sanomalehden. Yksipuolinen iso juttu aiheesta on melkoinen mielipiteenmuokkaaja.
Suuri ja mahtava ydinvoiman pelko saa ihmiset vastustamaan kansanliikkeinä Pyhäjoen ja Simon seuduille kaavailtuja hankkeita. Nurinkurisesti Hanhikiven voimalaa vastustava järjestön nimi on Pro Hanhikivi eli suomeksi Hanhikiven puolesta.
Luonnonystäviksi ydinvoiman vastustajat myös itseään nimittävät. Jos halutaan toimia Hanhikiven, Pyhäjoen, Raahen seudun ja koko maailman luonnon puolesta, pitäisi kannattaa ydinvoimaloita tänne ja muualle. Vastustajat voisivat muuttaa nimekseen Alas Hanhikivi tai jotain vastaavaa.
Kuinka paljon työpaikkoja ja monenlaista hyvinvointia Hanhikiven puolesta ydinvoimala tuottaisikaan?
Selvä se, että ydinvoima ei ole riskitön energiamuoto. Ydinjäte säteilee käsittämättömän pitkiä aikoja hengenvaarallisesti, jos suojaukset pääsevät pettämään.
Ydinvoiman sanotaan jättävän karmean perinnön jälkipolville. Karmeamman ja nopeammin konkretisoituvan perinnön jätämme, kun annamme ilmastonmuutoksen tuhota elinalueet suureksi osaksi tai kokonaan.
Ydinvoiman vastustajat eivät ole vielä esittäneet korvaavaa päästötöntä energiaa tilalle. Bioenergian käyttöä tulee kehittää ja lisätä, mutta siitä ei ole ainakaan vielä korvaajaksi.
Suomesta voisi tulla esimerkillinen ilmastomaa, kun lisäisimme reilusti ydinvoimaa, bioenergiaa ja tuulivoimaa. Jälkimmäisessäkin on monet omat ongelmansa. Vastustajitta eivät tuulimyllytkään jää, jos niitä alkaa vohista melkein joka paikassa.
Maalaisjärjellä on vaikea ymmärtää sitä perustelua, että ydinvoiman lisääminen ei vähennä ilmastopäästöjä, ja että se vaikeuttaa bioenergian sekä tuulivoiman voittokulkua. Maalaisjärki sanoo: mitä enemmän lisäämme ilmastopäästöttömän energian tuotantoa, sitä vähemmän tarvitsemme ilmastopäästöjä tuottavaa energiaa.
Vetoomus energiankulutuksen vähentämiseksi ydinvoiman korvaajana on hieno ajatus mutta käytännössä puppua ja itsepetosta. Energiansäästöstä on helppo puhua, kun sähkö tulee töpselistä. Vanha vitsi mutta yhä totta.
Valtiolla on nyt h-hetki turvata teollisuuden energiansaanti tulevilla ydinvoimapäätöksillä, muun muassa iso investointi Outokummulle Tornioon. Olipa kylkiäisenä risupaketti tai ei, myönteiset päätökset mieluiten kolmesta ydinvoimalasta on syytä tehdä.