Viisi upseeria on saanut syytteet onnettomuudesta, joka johti reserviläisen kuolemaan Niinisalon varuskunnassa. Syytteet luettiin Helsingin hovioikeudessa maanantaina.
Valtionsyyttäjä Jukka Rappe vaatii kolmelle upseereista rangaistusta kuolemantuottamuksesta ja kaikille viidelle tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta.
Onnettomuus tapahtui Kaartin Jääkärirykmentin kertausharjoitusten taisteluammunnassa 28. maaliskuuta viime vuonna. Räjähtäneen kranaatin sirpale surmasi aseen lataajana toimineen 28-vuotiaan vantaalaisen reserviläismiehen.
Upseerit kiistävät syytteet, sillä he eivät mielestään syyllistyneet laiminlyönteihin.
Uhrin omaiset vaativat osalle heistä valtionsyyttäjää ankarampia tuomioita törkeästä kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta. Äiti ja sisar vaativat myös yhteensä 15 000 euron vahingonkorvauksia.
Rappe syyttää sekä kuolemantuottamuksesta että tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta upseereita, jotka käytännössä hoitivat kohtalokasta ammuntaa.
He ovat kranaattikonekivääriammuntaa johtanut luutnantti, turma-aseen tulitoimintaa valvonut vänrikki sekä aseen ampujana toiminut reservin kersantti.
Vain tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta saivat syytteen vastuu- ja valvontavelvolliset upseerit eli kertausharjoitusta johtanut majuri sekä taisteluammuntaa johtanut kapteeni.
Luutnantille, vänrikille ja reservin kersantille Rappe vaatii sakkorangaistusta. Majurille ja kapteenille hän haluaa sakko- tai kurinpitorangaistuksen.
Rappe on syytekirjelmässään samoilla linjoilla kuin Pääesikunnan asettama tutkijalautakunta, joka löysi raportissaan useita puutteita ammunnan järjestelyistä.
Rappen mukaan reserviläismiehistön koulutus oli ilmeisen riittämätön vaativaan taisteluammuntaan.
Suurimmalla osalla joukkueisiin sijoitetuista ei ollut aiempaa kokemusta kranaattikonekiväärillä ampumisesta eikä edes koulutusta aseen käsittelemiseen. Ennen taisteluammuntaa heille annettiin vain muodollinen pikakoulutus.
Kranaattikonekiväärien valvojiksi ampumakäskyssä nimetyistä neljästä henkilöstä vain yhdellä oli varomääräyksen edellyttämä oikeus toimia tässä tehtävässä.
Syytteen mukaan kolmen kranaattikonekiväärin tuliasemat määrättiin lisäksi niin lähelle toisiaan, että jokaisen aseen 30-metrinen lähivaroalue ulottui yhden tai kahden vieressä olleen aseen tuliasemaan. Lisäksi jätettiin varmistamatta, ettei kranaattien lentoradoilla ollut esteitä.
Viimeisin erhe oli syytteen mukaan se, että aseen ampuja vänrikin kanssa neuvoteltuaan laski tähtäystä sen jälkeen, kun kaksi kohdistuslaukausta oli mennyt yli maalin. Vänrikin kehotuksesta hän alkoi ampua sarjatulella viuhka-ammuntaa.
Seuraus kaikesta oli, että kranaatit törmäilivät koivuihin. Ensin yksi ensimmäisen ampumatasan laukauksista osui noin 40 metrin päässä olleeseen puuhun, mutta se ei vielä aiheuttanut vahinkoa.
Sitten toisella ampumatasalla kranaatti osui vajaan 15 metrin päässä olleeseen koivuun ja räjähti siinä. Räjähdys lennätti takaisin tulosuuntaan kranaatin peräkappaleen sirpaleita, jotka ropisivat lähivaroalueella olleiden ihmisten sekaan.
Lataaja sai sirpaleen päähänsä ja kuoli. Vaarassa oli myös kuusi muuta lähivaroalueella ollutta reserviläistä tai varusmiestä, joista osa oli alueella varomääräysten vastaisesti.
Muut selvisivät lähes säikähdyksellä, sillä vain ampumavuoroaan odottanut reservin kaartilainen loukkaantui lievästi otsaan osuneesta sirpaleesta.
Sotilasoikeudenkäyntilain mukaisesti Niinisalon onnettomuutta käsitellään hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena. Jutun käsittely jatkuu tiistaina.