Euroopan unionin jäsenmaat osoittivat venäläisdiplomaattien karkotuspäätöksissä lopulta enemmän yhtenäisyyttä kuin hajaannusta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Poikkeuksellisessa tilanteessa ei haluttu kuluttaa aikaa täyden yksimielisyyden hakemiseen, vaan päätettiin mieluummin toimia nopeasti yhden jäsenmaan tukena.
- Tässä ei nyt jääty vatvomaan vaan lähdettiin toimimaan tällä tavalla. Ehkä myös ajateltiin, että kun syntyy riittävän laaja rintama maita tämän politiikan tueksi niin se kannustaa myös epäileviä tuomaita, ainakin joitain niistä, liittymään mukaan, Tiilikainen pohtii.
- Ylipäänsä se, että tällaisessa yhteydessä EU ryhtyy miettimään vahvoja yhteisiä toimia eikä pelkkiä sanallisia reaktioita, on aika ainutkertaista, Tiilikainen taustoittaa.
Tiistaina yhteiseen rintamaan liittyi myös Irlanti, joka ilmoitti karkottavansa yhden venäläisdiplomaatin. Maa on Suomen ja Ruotsin lisäksi kolmas Natoon kuulumaton EU-jäsen, joka lähtee mukaan karkotuksiin - puolueettomuuttaan korostanut Itävalta ei aio karkotuksiin ryhtyä.
Tiilikainen pitää merkittävänä sitä, että brexitin jälkeisen EU:n johtovaltiot Ranska ja Saksa olivat heti mukana. Molemmissa maissa kun on ollut jo aiemmin sisäistä erimielisyyttä Venäjän vastaisten pakotteiden jatkamisesta.
Jatkoa Suomen Venäjä-linjalle
Suomen liittyminen viipymättä mukaan karkotuksiin oli Tiilikaisen mukaan hyvä asia.
- Jos halutaan tukea EU:n yhteisrintamaa niin on parempi olla siinä heti, eikä jäädä odottamaan, kuinka laajaksi se muodostuu.
Maanantaina julkistettu karkotuspäätös vahvistaa Tiilikaisen mukaan Suomen EU-jäsenyyden aikaista Venäjä-politiikkaa. Hän muistuttaa Suomen olleen johdonmukaisesti mukana EU:n pakoterintamassa koko Ukrainan kriisin ajan. Sama pätee Ruotsiin.
Tiilikainen ei usko Suomen päätöksen tulleen Venäjälle yllätyksenä.
- Se oli varmaan oletusarvo.
Tuoreen kriisin vaikutusta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin on Tiilikaisen mukaan vielä vaikea ennustaa. Hän odottaa vuoropuhelun todennäköisesti jatkuvan, koska niin on käynyt myös aiempien pakotepäätösten jälkeen.
- Siinä on molemminpuolinen tarve hoitaa yhteiseen rajaan liittyvää problematiikkaa. Se (vuoropuhelu) on enemmän käytännön kuin poliittisista syistä kumpuavaa, Tiilikainen perustelee.
"Öykkärimäistä käytöstä"
Venäjän tulkinnan mukaan Euroopassa tehdyt karkotuspäätökset ovat seurausta Yhdysvaltain painostuksesta liittolaisiaan kohtaan.
- Tämä on kolossaalisen painostuksen ja kiristyksen tulosta. Tämä on Yhdysvaltojen keskeinen toimintatapa kansainvälisissä yhteyksissä, ulkoministeri Sergei Lavrov kuvaili uutistoimisto AFP:n mukaan.
- Tulemme vastaamaan, älkää edes epäilkö. Kenenkään ei tarvitse sietää tällaista öykkärimäistä käytöstä, emmekä mekään tee niin, Uzbekistanissa vieraillut Lavrov jatkoi.
Lavrovin mukaan karkotukset vahvistavat Venäjän käsitystä siitä, ettei Euroopassa juuri ole enää itsenäisesti toimivia maita.
Britannian omien karkotusten lisäksi yhteensä 18 EU:n jäsenmaata oli ilmoittanut tiistaihin mennessä karkottavansa venäläisdiplomaatteja. EU:n ulkopuolelta karkotuksista ovat kertoneet Yhdysvallat, Ukraina, Australia ja Kanada.