Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä suhteita, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi. Hänen mukaansa tänään julkaistussa selonteossa todetaan myös entistä suorapuheisemmin Yhdysvaltojen poliittinen ja sotilaallinen merkitys Euroopan ja Itämeren piirissä vakauttavana tekijänä.
- Linja on entistä selkeämpi ja myönteisempi, ja Yhdysvaltojen merkitys nostetaan painokkaammin esille, Tiilikainen arvioi.
Tiilikaisen mukaan selonteossa on kirjattu aiempaa hieman suurempi valmius hakea Nato-jäsenyyttä, vaikka peruslinja sotilasliittoon kuulumattomana maana on ennallaan. Hänen mukaansa aiemmin on kerrottu yleisemmällä tasolla, että olosuhteiden muuttuessa Suomi voi hakea Naton jäseneksi.
- Nyt hakeminen liitetään Venäjän ja Lännen vastakkainasetteluun, kun (olosuhteiden muutos) sanotaan siinä, missä kuvataan Itämeren piirin turvallisuuspoliittisen tilanteen heikennystä, Tiilikainen arvioi.
- Hakeminen kytketään myös suoraan Ruotsin valintaan. On se ollut tiedossa tässä maassa, mutta ihan suoraan sitä ei ole sanottu tällaisissa dokumenteissa.
Tiilikainen kuului asiantuntijaryhmään, joka huhtikuun lopussa kertoi oman arvionsa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Ympäristö on muuttunut
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on laatuaan ensimmäinen, joka on kirjoitettu sen jälkeen, kun Venäjä miehitti laittomasti Krimin ja liitti sen itseensä. Tiilikaisen mukaan Venäjä-kuva on muuttunut vuoden 2012 selonteosta, ja muutos kuvataan kaunistelematta.
- Venäjän nopeus ja arvaamattomuus ovat uusia kuvattuja piirteitä, kuten myös valmius käyttää sotilaallisia välineitä. Aiemmin mielikuva oli kankea ja hidas, ja sotilaallisissa kyvykkyyksissä oli puutteita, Tiilikainen vertaa selonteon Venäjä-kuvaa aiempiin.
Tiilikaisen mukaan selonteon suorapuheisuutta on kuitenkin vaikea verrata aiempiin selontekoihin, koska toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida selonteon mukaan sulkea pois.
- Neljä vuotta sitten turvallisuuspoliittinen tilanne oli toinen, kun selonteossa uskottiin yhteistyöhön, Venäjän muutokseen ja sotilaallisten uhkakuvien merkityksen vähenemiseen, Tiilikainen vertaa.