Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä vain siinä tapauksessa, että se on valmis puolustamaan sotilasliiton muita jäsenvaltioita niiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi, sanotaan Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tiistaina julkistetussa Nato-selvityksessä.
Raportin kirjoittaneet tutkijat huomauttavat, että Suomen ei pidä liittyä Naton jäseneksi, jos poliittiset päättäjät tai kansalaiset "eivät koe hyökkäystä Washingtoniin, Istanbuliin tai Tallinnaan niin merkittäväksi, että Suomen tulisi välittömästi tarjota apua mahdollisesti myös sotilasosastojen muodossa"
Naton jäsenenä Suomi voisi vastavuoroisesti hyötyä muiden avusta, jos meitä vastaan joskus hyökätään. Naton ulkopuolella Suomen ei kannata odottaa, että muut maat saapuvat auttamaan, UPI:n raportin "Joidenkin puolustamisesta monen turvaamiseen, Naton tie puolustusliitosta turvallisuusmanageriksi" kirjoittaneet tutkijat muistuttavat.
Jäsenyyteen ei oteta suoraa kantaa
Tutkija Charly Salonius-Pasternakin toimittamassa raportissa ei oteta suoraan kantaan Suomen Nato-jäsenyyteen. Sitä arvioidaan monessa myönteisesti. Raportin keskeinen viesti on, että Natoa pitää ymmärtää paremmin.
UPI:n johtaja Raimo Väyrynen kirjoittaa alkusanoissa, että Suomessa keskustellaan Natosta taajaan, mitta sitä meillä oikeastaan ei tunneta tai ymmärretä, että Nato on muuttunut ratkaisevasti kylmän sodan jälkeen.
Naton parempi ymmärtäminen on tärkeää, jotta sotilasliitto voitaisiin asemoida oikein Suomen laajempaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen kenttään, raportissa todetaan.
Tutkijoiden mukaan välttämätöntä keskustelua Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muutostarpeista ei voida käydä niin kauan kuin Nato on monille suomalaisille punainen vaate.
Raportissa arvellaan kansalaisten pelkäävän, että Nato-jäsenyyden myötä Suomi joutuisi sitoutumaan toimiin, jotka tahraisivat Suomen maineen tai vahingoittaisivat maan kansallista turvallisuutta. Toisaalta todetaan, että vuonna 1992 alkanutta syventyvää ja laajenevaa Nato-yhteistyötä vähätellään tietoisesti.
Euroopan tärkein puolustusorganisaatio
UPI:n mukaan Nato on paitsi Euroopan tärkein puolustusorganisaatio myös transatlanttisten suhteiden ilmentymä.
EU:lla ei raportin mukaan ole kykyä yhteisen puolustuksen toteuttamiseen eikä sillä ole suunnitelmissakaan kehittää tällaisia kykyjä.
Raportissa painotetaan,että samalla kun Nato on säilyttänyt jäsentensä yhteisen puolustusvelvoitteen se on omaksunut uusia rooleja ja tehtäviä, kasvattanut jäsenmääräänsä sekä luonut kumppanuusvaltioiden verkoston.
Suomen katsotaan hyödyntäneen aktiivisesti kumppanuusohjelmasta, joka on madalluttanut jäsenyyden ja ei-jäsenyyden rajaa. Suomi on yli kymmenen vuotta osallistunut laajimpaan ohjelmaan, rauhankumppanuuteen.
Osallistumalla Nato-johtoisiin operaatioihin Suomi on myös kyennyt parantamaan muiden maiden asevoimien käsityksiä puolustusvoimiemme toimintakyvystä, raportissa todetaan.,.
UPI arvioi, että Naton laajentuminen jatkuu ja liittokunta tulee lisäämään ponnistelujaan maailmanlaajuisen kumppanuusverkoston luomiseksi.
Naton laajentuminen 1999 ja 2004 on paitsi tehnyt järjestöstä yhä monimuotoisemman myös vähentänyt olennaisesti tavanomaisen sodan mahdollisuutta Euroopassa. Tätä pidetään historiallisena saavutuksena.