Laulu ei ole vain laulajan etuoikeus. Tanssija Jorma Uotiselle laulukeikat ovat yksi siivu esiintyvän taiteilijan työnkuvasta.
"Äänen kanssa työskenteleminen on erilaista kuin tanssiminen ja siksi jännitän monesti ennen esiintymistä", summaa Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellisena johtajana toimiva Uotinen erikoista crossoveriaan.
Laulukeikkoja Uotinen tekee tulevan kevään ja kesän aikana kourallisen, ja nekin pääosin Pohjois-Suomessa. Heinäkuussa pianisti Jari Hakkaraisen säestämä tanssin jättiläinen esiintyy Kajaanin runoviikoilla ja elokuussa Juvan Puustock-festivaaleilla. Myöhemmin syksyllä hän laulelmoi Ranskassa.
"Harvat ovat kuulleet mun laulavan, mutta kesän aikana tuo joukko ehkä laajenee. Haluan keikoillani yhdistää laulelmaa ja runoa."
Uotinen on tanssinut jo yli 30 vuotta. Taiteilijajuhlia hän ei silti halua viettää.
"Mulle se duuni, joka on työn alla, on aina kaikkein tärkein. En halua juhlia tai perustaa uraani jo menneeseen menestykseen."
Uotisen moderni tanssitaide on virkistänyt myös muita taiteentekijöitä. Tanssija on vieraillut Itse valtiaat -sarjassa ja näyttelijä Jukka Puotilakin on tehnyt Uotis-imitaatioita jo vuosien ajan.
"Välillä on kiva katsoa karikatyyriä itsestään", Uotinen läimäyttää.
Laulukeikkoja Uotinen on tehnyt viimeisen parin vuoden aikana harvakseltaan. Innoitusta hän on saanut kreikkalaisen Mikis Theodorakiksen ja ranskalaisen chansonlaulajattaren Edith Piafin lauluista.
"Theodorakiksen laulut koskettavat minua syvältä. Hänen lauluissaan ihminen joko pelkää rakastaa tai rakastaa toista ilman vastarakkautta."
"Myös Piaf on kolissut minulle, ja monien esittämieni laulujen kautta käyn läpi sitä oman elämäni vaihetta, jolloin pohdin, rohkenenko rakastaa."
Kreikkalaisten ja ranskalaisten laulelmien lisäksi Uotinen lupaa esittää yleisölleen myös Kurt Weillia, jonka tuotantoa on popmusiikin saralla onnistuneimmin hyödyntänyt David Bowie.
Musiikkia Uotinen kuuntelee laidasta laitaan. Kraftwerkin konepapatukselle hattua nostava tanssin ammattilainen hiljentyy mielellään Leonard Cohenin ja Eva Dahlgrenin sensuellin popin sekä Marianne Faithfullin rosoisten balladien seurassa.
Uotinen painottaa, että esiintyvän taiteilijan - oli hän sitten tanssija tai laulaja - on uskottava omiin tekemisiinsä ja elettevä taiteensa kautta.
"Taiteilijan pitää olla uskollinen ja koherentti itselleen. Työhön pitää olla myös vahva sisäinen näkemys."
Uotinen on äärimmäisyyksien ihminen. 30 vuotta sitten ensimmäiset teoksensa Kansallisoopperalle askellellut tanssija teki jo 1970-luvulla sen, mitä populaarikulttuurissa saatiin odottaa näihin päiviin: hän vei suomalaisen nykytanssin Keski-Euroopan teatteriareenoille.
Uotisen rohkea ja avantgardistinen tyylittely on selvästi vaikuttanut myös esimerkiksi suomussalmelaissyntyisen Reijo Kelan tanssitaiteeseen.
"Tanssiin tarvitaan näkemystä ja sitä Reijolla on. Omituisuus ei saa olla tässä ammatissa itsetarkoitus, ja tanssijalla pitää aina olla tarkka näkemys tekemisistään."