Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rikos- ja prosessioikeuden professori Ari-Matti Nuutila pitää Uotin jutussa langetettuja tuomioita kohtuullisina, vaikka rangaistukset ovat tilastojen valossa perin korkeita.
"Kyseessä on ehdottomasti Suomen historian suurin talousrikosasia. Kyllä rangaistusten on oltava sen mukaisia."
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kari Uotin viideksi kuukaudeksi ja kymmeneksi päiväksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä velallisen petoksesta. Uotin lisäksi käräjäoikeus langetti vankeustuomiot muun muassa sijoituspalveluyritys FIMin pääomistaja Seppo Sairaselle ja Lapin yliopiston kauppaoikeuden professori Ari Huhtamäelle.
Sairanen tuomittiin vankeuteen kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi, Huhtamäki puolestaan vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi. Nuutilan mukaan Uotin saama, Huhtamäen ja Sairasen tuomioihin verrattuna lyhyempi vankeusrangaistus johtuu siitä, että hänen samasta rikosvyyhdistä aiemmin saamansa vankilatuomiot lyhensivät vankeusrangaistuksen pituutta.
Vankeusrangaistuksen lisäksi Huhtamäki määrättiin erotettavaksi virastaan. Nuutila pitää tuomioistuimen määräämää viraltapanoa harvinaisena, mutta ymmärrettävänä. "Henkilö, joka osallistuu miljoonien eurojen huijaukseen, ei ole sovelias opettamaan siviilioikeutta tuleville juristeille", Nuutila muotoilee.
Juttu on poikkeuksellinen myös FIM Omaisuudenhoidolle langetetun 100 000 euron yhteisösakon osalta: kyseessä on Nuutila mukaan Suomen historian korkein yhteisösakko.
Korkeimmillaan yhteisösakot ovat olleet Suomessa tähän mennessä 10 000--20 000 euron luokkaa.
"Yhteisösakko on sitä korkeampi, mitä korkeammassa asemassa rikokseen syyllistynyt henkilö on organisaatiossa ollut. Kun rikoksentekijä on pääjohtaja, voidaan sanoa, että myös yhtiö itsessään on osallistunut rikokseen", Nuutila sanoo.