Varsinkin Savon ja Karjalan maakunnissa on yhä raivaamista, jotta elämä pääsee perjantai-illan Unto-myrskyn jäljiltä normaaleihin uomiinsa. Myös Oulun läänin eteläosassa raju tuuli teki jonkin verran vahinkoa, mutta valtaosa yli sadastatuhannesta pitkäksi ajaksi sähköä vaille jääneestä taloudesta sijaitsee Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Savossa 20 000 taloutta odotteli virtaa vielä lauantai-iltana, osa vielä maanantainakin.
Se on nykyaikaisessa yhteiskunnassa luvattoman pitkä aika. Erityisesti karjatiloille on kohtuutonta, että lypsykoneiden virran saanti katkeaa moniksi päiviksi. Myös kyläkaupat ja kotipakastajat ymmärrettävästi harmittelivat, kun kylmälaitteet lämpenivät. Maatilojen omat varavoimalaitteet yleistyvät, mutta niillä saadaan aikaan vain hätäapua.
Sähköyhtiöt tekevät sentään parhaansa kuten kuuluukin. Koko paikalla ollut korjaushenkilökunta oli jälleen työn tuoksinassa, samoin hälytetyiksi saadut lomalaiset. Erityisen myönteistä on, että jakeluyhtiöt antoivat toisilleen myös naapuriapua. Niihinkin näyttää tarttuvan tavallisten kansalaisten talkoohenki, joka toimi taas mallikkaasti. Moottorisahojen omistajat raivasivat muun muassa yhden matkustajajunan pysäyttäneet puunrungot radalta niin, että matka saattoi jatkua.
Sähkön jakeluyhtiöillä on yhä aihetta parantaa yhteistyövalmiuttaan. Se on niille taloudellinen välttämättömyys, mikäli viranomaisten pikaiset lainsäädäntöaikeet toteutuvat. Kauppa- ja teollisuusministeriön pikatyöryhmä esitti jo maanantaina, että kuluttajalle maksettaisiin korvauksia yli 12 tunnin sähkökatkoksista. Laki yritetään saada voimaan ensi vuoden alusta. Voi kysyä, eikö lain tarve ollut näkyvissä jo edellisten suurmyrskyjen jäljiltä. Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz pitää jo kymmenen tunnin katkosta riittävänä perusteena korvauksille.
Pitkiksi venyvät toimitushäiriöt aiheuttavat kiistatta haittaa monille tahoille. Vakuutusyhtiöt eivät läheskään kaikissa tapauksissa suostu maksajiksi. Oikea laskun osoite onkin taho, joka on luvannut pitää huolta energian toimittamisesta.
Ehkäpä korvausten uhka pakottaisi yhtiöt varaamaan myrskytuhojen selvittelyyn yksissä tuumin sekä henkilökuntaa että kalustoakin. Pahat vauriot ovat yleensä alueellisia. Niiltä säästyneiltä alueilta pystyttäisiin irrottamaan väkeä.
Kummallista on, että ilmatieteen laitos ei tälläkään kertaa osannut varoittaa rajusta myrskystä. Jos niin olisi käynyt, ainakin vähemmän tärkeää liikkumista olisi vältetty. Hyväksi olisi sekin, että jakeluyhtiöt osaisivat varautua ennalta mahdollisiin linjojen katkeamisiin. Valtakunnallisen säiden ennustajan on terästäydyttävä.
paakirjoitus@kaleva.fi