Portugali jaksaa hallita suomalaista poliittista näyttämöä. Eduskunnassa käytiin tiistaina kiivas keskustelu siitä, mitä puolueet olivat sanoneet talouskriisiin joutuneiden maiden auttamisesta ennen ja jälkeen vaalien. Takinkääntäjiä ja selkärangattomia haettiin kiivaiden puheiden saattamina. Itse asiaan ei tullut kauheasti selvyyttä.
Tavallinen kansalainen oli takuulla keskustelun jälkeen entistä enemmän ymmällä. Puhuttiin velasta, takauksista, vastatakauksista, sijoittajanvastuusta ja velkajärjestelyistä. Euron romahdustakin manattiin esiin.
Olipahan arvoton näytelmä. Takausjärjestelyt, vastatakaukset ja muut tekniset toimenpiteet ovat pintakuohua. Oleellinen kysymys on, onko Suomelle ja suomalaisille enemmän hyötyä vai haittaa siitä, että Euroopan kriisimaita tuetaan. Eduskunnassa meni viisasteluksi ja retoriseksi kikkailuksi. Yksikään väittelyyn osallistuneista edustajista ei osannut tai halunnut analysoida Suomen vaihtoehtoja.
Pahimmillaan kyse oli vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen ja perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kaksintaistelusta. Nokkelia väitteitä ja vastaväitteitä, ei muuta.
Suomalaisten pitäisi vielä kerran jaksaa palata tunnelmiin 1990-luvun alussa ja pohtia läntisen Euroopan integraation ideaa. Ehkä se toisi taustaa, syvyyttä ja viisauttakin euromaiden auttamisesta käytävääduskuntakeskusteluun. Suomen länsi-integraation voi katsoa alkaneen Finefta-sopimuksesta 1961. Neuvostoliiton vuoksi Suomen täysjäsenyys Euroopan vapaakauppaliitto Eftassa oli mahdottomuus. Kaupalliset ja taloudelliset etunsa turvatakseen Suomi haki ja sai liitännäisjäsenyyden, joka mahtui puolueettomuuden raamiin ja oli itäisen suurvaltanaapurin hyväksymä.
Eftan täysjäsen Suomesta tuli vuonna 1986. Vuoden 1994 alusta voimaan tuli sopimus Euroopan talousalueesta ja vuoden 1995 alusta Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Jokaisen askeleen takana oli pohjimmiltaan talous, mutta myös maan kansainvälisen aseman vahvistaminen.
Suomi on tarvinnut Eurooppaa omien itsekkäiden etujensa ajamiseksi.
Integroitumalla länteen olemme välttäneet tullimuurien taakse jäämisen ja varmistaneet esteettömän pääsyn markkinoille. Yhteinen raha toi alhaisen korkotason ja luottamuksen Suomenkin taloudenpitoon. Portugalista puhuttaessa on unohtunut kokonaan se, miksi EU:n jäseneksi aikoinaan liityttiin ja mikä on ja oli Euroopan idea.
1990-luvun alussa pankkikriisi aiheutti laman, jota syvensi Neuvostoliiton myötä loppunut idänvienti. Korot nousivat kattoon. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi, pahassa ahdingossa ja velkaisena. Suomen pelasti muiden sitä kohtaan osoittama luottamus ja ymmärrys keskinäisestä riippuvuudesta.
Tuo ymmärrys Euroopan ideasta on jäänyt halpahintaisen poliittisen kikkailun alle.