Ukrainassa sijaitsevan Ternobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tulee 26. huhtikuuta kuluneeksi 25 vuotta. Katastrofin torjuntatöihin osallistuneet tuntevat itsensä unohdetuiksi Venäjällä.
German Belov komennettiin onnettomuuden torjuntatöihin. Hän työskenteli tuohon aikaan yrityksessä, joka suunnitteli neuvostoliittolaisille ydinvoimalaitoksille sähkölaitteita. Yrityksen johtajana hän oli hyvin perillä siitä, miten vaurioituneet laitteet voimalaitoksella voidaan korjata.
Työvuoro oli tuolloisen kiintiön mukaan 14 päivää yhteen menoon, 12 tuntia vuorokaudessa. Säteilyä Belov sai yli ylimmäksi annokseksi säädetyn määrän.
Onnettomuuden jälkeen Belov joutui pariin otteeseen hoitoon alkavan leukemian vuoksi. Hoidot onnistuivat, mutta esimerkiksi Belovin avustajana työskennellyt mies kuoli myöhemmin säteilyn aiheuttamaan osteoporoosiin eli luukatoon.
Belov toimii nykyisin Ternobylin invalidien oikeuksia ajavan venäläisen Kansalaisrohkeus-järjestön johtajana. Belovin mukaan valtiovalta ei ole toteuttanut Ternobylin veteraaneille antamiaan lupauksiaan, vaikka torjuntatöihin osallistujat uhrasivat usein oman terveytensä tuhojen minimoimisessa.
"Venäjällä hyväksyttiin 20-vuotta sitten laki Ternobylin raivaajien sosiaalieduista. Sen jälkeen lakiin on tehty 250 muutosta, joista useimmat ovat huonontaneet Ternobylin invalidisoimien oikeuksia", Belov valittaa.
Lue lisää perjantain Kalevasta!