Maailma on unohtanut Pakistanin maanjäristyksen. Se voi tehdä yhtä pahaa jälkeä kuin tsunami.
Kun maanjäristyksen nostama hyökyaalto iski viime tapaninpäivänä eteläisessä Aasiassa, kansainvälinen yhteisö riensi hätään joutuneiden avuksi kohtuullisen nopeasti. Maailmalla nousi myötätunnon aalto, kun valtiot, järjestöt ja yksityiset ihmiset avasivat kukkaronsa ennennäkemättömällä tavalla.
Kashmirissa, Pakistanin ja Intian raja-alueella maa järisi tuhoisasti 8. lokakuuta. Pari viikkoa myöhemmin kansainvälinen avustustoiminta toimii yhä luvattoman huonosti. Valtiot ovat vastanneet laiskasti YK:n ja järistyksen pahiten iskemän Pakistanin pyyntöihin avata rahahanoja.
Tsunamilla ja Kashmirin maajäristyksellä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta yksi suuri ero: tsunami iski säälittä myös Thaimaassa lomailleisiin länsimaalaisiin. Hätä vyöryi hyvinvoivan maailman olohuoneisiin. Pelkästään suomalaisuhreja oli vajaat 200. Kashmirissa tuho on kohdannut "vain" paikallisia asukkaita. Järistys putosi ykkösuutisen paikalta yhtä nopeasti kuin oli sinne noussut.
Tsunami ja hurrikaanit ovat nähtävästi turruttaneet poliitikkojen ja kansalaisten mielet. Maailmaa vaivaa tällä hetkellä katastrofiähky. Reaktio on luonnollinen, mutta siitä pitäisi päästä eroon. Tämä ei ole silti valitettavasti ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun silmät on suljettu kaukaisilta onnettomuuksilta ja verilöylyiltä. Näin on käynyt monen nälänhädän ja esimerkiksi Ruandan kansanmurhan kohdalla.
Tsunami tappoi ehkä noin 150 000 ihmistä. Kashmirissa kuolleiden määräksi on arvioitu tässä vaiheessa noin 50 000. Kodittomiksi on jäänyt kolmisen miljoonaa ihmistä, kolme kertaa enemmän kuin tsunamin jäljiltä. Järistysalue on äärimmäisen vaikeakulkuisessa Himalajan vuoristossa, jossa ankaran talven tuloon on aikaa muutama viikko. Avustustyöntekijät arvioivat, että kuolleiden määrä kaksinkertaistuu äkkiä, jollei toimita nopeasti.
YK:n hätäavun koordinaattori Jan Egeland vetosi perjantaina Brysselissä sotilasliitto Natoon, että se lähettäisi lisää helikoptereita lennättämään järistysalueelle avustustarvikkeita ja järistyksen uhreja sieltä pois. Nato on toimittanut apua tähän asti kahta kautta, Saksasta ja Turkista. Nato lupasi lähettää alueelle tuhat pioneeria, mutta ei lisää helikoptereita.
Maanjäristyksen avustustilannetta pahentaa sekin, että Pakistan ja Intia ovat jopa sotineet Kashmirista. Tilanne jaetulla alueella on ollut pitkään jännittynyt. Luonnonkatastrofit ovat usein lähentäneet vanhoja riitapukareita. Niin kävi Turkin ja Kreikan välillä Turkin maajäristyksen jälkeen, ja niin kävi Indonesiassa sen hallituksen ja Acehin maakunnan sissien välillä tsunamin jälkeen.
Pakistan ja järistyksestä vähemmän kärsinyt Intia ovat tunnustelleet mahdollisuutta avata raja avustustoiminnan helpottamiseksi. Pakistanin puoleisessa Kashmirissa on kuitenkin fanaattisia muslimiryhmiä, joiden Intia pelkää livahtavan alueelleen tekemään terrori-iskuja. Suhteiden kireydestä kertoo, että Intia on luvannut lähettää lisää avustuskoneita, mutta Pakistan ei kelpuuta niihin intialaismiehistöjä. Tätä taas Intia ei hyväksy.
Muun maailman olisi sitä helpompi lähettää apua, mitä paremmin Intia ja Pakistan vetäisivät yhtä köyttä. Muiden valtioiden ei tule nostaa naapurien erimielisyyksiä tekosyyksi olla auttamatta. Myös yksityisten kansalaisten on aika havahtua. Muuten uutiset Kashmirin maanjäristysalueelta muuttuvat pikatahtia todella synkiksi.