Tekoäly on hiipinyt jo kuin huomaamatta arkeemme. Suosittelusysteemit ja räätälöidyt uutiset voivat johtaa filtterikuplaan. Maailma näyttäytyy meille erilaisena kuin naapurillemme.
Oletko käyttänyt viime aikoina autossa navigaattoria, selannut Facebookia tai lukenut ehkä verkkouutisia?
Siinä tapauksessa olet todennäköisesti ollut tekemisissä tekoälyn kanssa.
On siis turha luulla, että tekoäly tarkoittaisi vain tieteiselokuvien hassuja robotteja tai itsestään ajavia autoja. Tekoäly on jo jokapäiväisessä elämässämme.
Helsingin yliopisto ja IT-yritys Reaktor julkaisivat viime keväänä kaikille avoimen Elements of AI -verkkokurssin, johon on ilmoittautunut tähän mennessä jo lähes 90 000 osallistujaa.
Kurssin suorittaneita ei tosin vielä ole kuin kymmenisen prosenttia aloittaneista, alle 8 000. Sitä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos pitää kuitenkin melko tavanomaisena tuloksena ilmaisilla verkkokursseilla.
– Osa käy vain lukemassa sivuja, eikä ryhdy suorittamaan tehtäviä ollenkaan, hän sanoo.
Tarkoituksena oli tarjota kenelle tahansa perustiedot tekoälystä ja sen käytännön sovelluksista yhteiskunnassamme.
– Halusimme murtaa sitä mystistä mielikuvaa, joka tekoälystä on, Roos sanoo.
Hän muistuttaa, ettei tekoäly ole mikään "olento", joka ryhtyy tietoiseksi itsestään ja valtaa maailman. Se on vain sarja ongelmanratkaisutehtäviä, jotka voidaan automatisoida.
Mitä jokamiehen pitäisi tietää tekoälystä?
Roosin mielestä on tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi erilaiset hakukoneet, Facebookit, Googlet ja verkkokaupan suositussysteemit käyttävät tekoälyä. Jopa verkkomedioiden kautta saatavat uutiset ovat usein meille räätälöityjä. Siksi maailma näyttäytyy meille erilaisena kuin naapurillemme.
– Puhutaan filtterikuplasta. On vaikea saada objektiivista tietoa maailmasta, jos suosittelusysteemit syöttävät ihmiselle aina samansuuntaisia uutisia, joita hän on aiemminkin kuluttanut, hän sanoo.
Tekoälyyn on pantu paljon kaupallisia ja tekniseen kehitykseen liittyviä toiveita, mutta yhtä paljon siitä puhutaan uhkana. Teemu Roosin mielestä uhkakuvat koneiden valtaannoususta kannatta unohtaa.
Jos jostain kannattaa olla huolissaan, niin valeuutisista ja siitä, että ihmisiin vaikutetaan algoritmien avulla. Valeuutisia syytävät trollitehtaat voivat mellastaa rauhassa, kun viestintä personoidaan ja ihmiset saavat pienissä "filtterikuplissaan" vain yhdensuuntaisia viestejä.
Myös työpaikkojen vähenemisestä voi olla huolissaan. On selvää, että työpaikkoja häviää, kun monia mekaanisia tehtäviä voidaan automatisoida tietokoneille.
Historia on kuitenkin näyttänyt, että myös uusia työpaikkoja ja ammatteja syntyy, vaikka automatisointi hävittää toisia.
Roos kaipaa yhteiskunnallista keskustelua tekoälyn etiikasta ja sen sääntelystä poliittisten päätösten avulla.
– Siksi olisi ihan hyvä tavoite, että mahdollisimman monet kansalaiset ymmärtäisivät, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään yhteiskunnassamme. Muuten ei voi osallistua tuohon keskusteluun, hän sanoo.
Mitä ihminen voisi itse tehdä välttääkseen tekoälyn haitat?
Roosin mielestä tärkeintä on tiedostaa, että erilaisia uutiskuplia on.
Pitkälle pääsee jo sillä, että poistaa tietokoneeltaan selaushistorian ja estää evästeitä. Siten voi saada hakutulokseensa "puhtaita" sivuja eikä vain samankaltaisia tiedostoja, joita on aiemmin katsellut.
Hän toivoo, että erilaisilla säännöksillä voitaisiin tehdä nykyistä näkyvämmäksi se, milloin kyseessä on räätälöity tieto ja minkälaisiin algoritmeihin se perustuu. Silloin kuplasta voi yrittää hypätä ulos, jos haluaa.
– Elokuva- ja musiikkisuosituksissahan ihmiset usein mielellään pysyvätkin omassa kuplassaan ja kuuntelevat suosituskappaleita, hän sanoo.
Mikä tekoäly?
Tekoälylle ei ole yksiselitteistä määritelmää.
Kyseessä on tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään itsenäisesti "älykkäitä" toimintoja ja pystyy sopeuttamaan toimintaansa muuttuneen tiedon varassa.
Esimerkki
Esimerkiksi robottiautoissa ja droneissa käytetään tekoälyn sovelluksia, jotka pystyvät suunnittelemaan parhaan reitin pisteestä A pisteeseen B, kykenevät havaitsemaan esteitä ja pystyvät päättämään, miten edetä epävarmassa ja muuttuvassa ympäristössä.
Mikä algoritmi?
Algoritmi on sarja yksityiskohtaisia ohjeita, joiden avulla voidaan toteuttaa tietty tehtävä.
Apulaisprofessori Teemu Roos vertaa algoritmia ruuanlaittoreseptiin:
"Kuumenna paistinpannu – lisää tilkka öljyä ja riko kananmuna pannulle – jos pidät juustosta, lisää juustoraastetta – paista, kunnes munakas on kypsä".
Mikä ohjelmointi?
Ohjeiden eli algoritmin kirjoittaminen tietokoneen ymmärtämään muotoon on ohjelmointia.
Tekoälyn algoritmit perustuvat usein datan hyödyntämiseen. Esimerkiksi verkkokaupan algoritmi voi suositella käyttäjälle tuotteita, joita ovat ostaneet muut asiakkaat, joiden ostohistoria on samankaltainen.