Oulu Dosentti Heino Nyyssönen tutkii parhaillaan muistin politiikkaa - sitä, miksi erilaiset vanhat tapahtumat tulevat aina vastaan ja vaikuttavat politiikkaan. Esimerkkimaana hänellä on Unkari, jonka kansannousun päättymisen 50-vuotispäivää vietetään tänään lauantaina.
Mikä onkaan otollisempi kohde tarkastella tätä kysymystä kuin Unkari? Tämän päivän keskustelussa kun vilahtavat yhä sosialismin ajan viimeisen johtajan János Kádárin nimi, vuoden 1956 kansannousu silloisen pääministeri Imre Nagun teloituksineen, Mátyás Rákosin stalinistidiktatuurin aika, kommunistien vallankaappaus maailmansodan jälkeen, liitto Hitlerin Saksan kanssa juutalaisvainoineen ja monet näitä vielä varhaisemmat tapahtumat ja ihmiset.
Arviot kaikesta muusta paitsi Rákosin ajasta jakautuvat kahteen vastakkaiseen näkemykseen. Stalinin ajan hirmuhallinto tuomitaan koko rintamalla. Sen sijaan fasismin aikaan suhtaudutaankin jo ristiriitaisemmin. Ei ollut tavatonta, että parlamenttitalon edustalla kansannousun 50-vuotisjuhlinnan alla mieltään osoittaneiden kuuli kehuvan Hitleriä siitä, kun tämä pani kommunisteille hanttiin.
"Aina historia ja valta ovat olleet kytköksissä", Suomen johtaviin Unkari-asiantuntijoihin kuuluva Heino Nyyssönen korostaa. Unkarissa tämä on käsin kosketeltavan lähellä. Maan poliittinen tilanne on halvaantunut riidoissa, joihin ammennetaan kokoa ajan voimaa kaikista viime vuosisadan kohtalokkaista tapahtumista.
Ennen kansannousun 50-vuotisjuhlintaa puhkesi mellakoiksi asti yltyneitä mielenosoituksia, joissa kannettiin Unkarin lippuja, joiden keskelle oli leikattu reikä.
"Reikälippu oli vuoden 1956 tunnus. Se on myös yleisen tyytymättömyyden osoitus. Kun talonpojat järjestävät traktorimassin, reikäliput liehuvat silloinkin", Nyyssönen kertoo.
Unkarissa on toki yritetty ja yritetään käydä keskustelua historian kipukohdista, mutta Nyyssösen sanoin "ajatuskulku on ympyrä" - eteenpäin ei päästä.
Jos Unkarin historian käsittely on yhtä vyyhdin kiertämistä ja repimistä, samaa on arjen politiikka tänään. Oikeisto-oppositio nosti 50-vuotisjuhlallisuuksien päätunnukseksikin päivänpoliittisen tunnuksen - vaatimuksen pääministeri Ferenc Gyurcányn erottamisesta hänen valehdeltuaan kansalle maan talouden tilanteen.
"Pahin ennuste on, että tilanne jatkuu tällaisena seuraaviin vaaleihin eli neljä vuotta", Nyyssönen toteaa.
Kysymys on hänen mukaansa pitkälti siitä, kestääkö hallitusrintama oikeisto-opposition riepotuksen. Hallitusrintaman oletetaan pysyvän yhtenäisenä niin kauan kuin markkinavoimat ovat tyytyväisiä.
"Mutta se voi pysyä koossa myös siksi, että jos hallitus tekee jonkin myönnytyksen, sen oikeisto-opposition johtaja Viktor Orbán laskee voitokseen. Tämä on tällaista nollasummapeliä", Nyyssönen luonnehtii.
Unkari liittyi Euroopan unioniin pari vuotta sitten. Heino Nyyssösen mielestä maa on selvinnyt EU:n alkuaskelista kohtuullisesti, vaikka talouden tasapaino ei vastaakaan EU:n vaatimuksia.
Hyvään alkuun auttoi se, että maan lainsäädäntö oli vuosia edellä muiden EU:hun liittyneiden entisten sosialistimaiden lainsäädäntöä. Unkari on kuitenkin "hyvää vauhtia hukkaamassa edelläkävijän asemansa".
Euroopan unioniin liittyminen toi Unkariin ja alueen uusiin EU-maihin epärealistisen tyytyväisyyden tunteen. Nyyssösen sanoin: "Maat eivät tajunneet, että nykymaailmassa ei ole tilaa levätä. Ehkä ne ajattelivat, että kun päästään EU:hun ja ollaan lännessä, rahaa alkaa tulla. Sen ne ovat saaneet nähdä, ettei mikään ole niin varmaa kuin epävarma."