Euroopan unionin itälaajentuminen alentaa yritysten sijoittumiskynnystä itäisen Keski-Euroopan maihin. Suomalaisyritysten kasvava mielenkiinto on pantu merkille niin Suomen Finpron vientikeskuksissa kuin yksityisissä konsulttitoimistoissakin. Ovelle koputtajia on nyt entistä enemmän. EU laajenee vuonna 2004.
Alueelle jo sijoittuneet kuitenkin muistuttavat, ettei uusiin EU-maihin kannata lähteä liian hyväuskoisena. Lainsäädännön ja standardisoinnin harmonisointi eivät välttämättä tarkoita, että uudistukset otetaan uusissa jäsenmaissa lattiatasolla käyttöön.
Vanhat toimintatavat ja syvälle juurtunut korruptio pitävät usein huolen siitä, että EU-lait unohdetaan käytännössä paperille.
Tulevista jäsenmaista Unkari kiinnostaa erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä entistä enemmän. Suurempiakin tulijoita on, muun muassa Rannila etsii parhaillaan sijaa Unkarista.
Suomalaiset ovat investoineet Unkariin eri arvioiden mukaan 500-800 miljoonaa euroa ja työllistävät siellä jo yli 5 000 työntekijää. Unkariin ova sijoittuneet muun muassa Nokia, Elcoteq, Perlos, Hackman, Tammerneon, Helkama ja suurimmat metsäteollisuuden yritykset.
Idempänä
vielä edullisempaa
Suurten on helpompi sijoittua kuin pienempien. Finpron Budapestin toimistossa tunnetaan hyvin pk-yritysten sudenkuopat, joiden välttämiseen kysytään apua.
"Kokemuksen puute kansainvälistymisestä sekä markkinatiedon, kontaktien ja jakelukanavien puute ovat tyypillisiä pk-yritysten ongelmia", sanoo markkina-analyytikko Kari Vähäkangas Finprosta.
"Täällä on aika monelle pk-yritykselle tehty oharit. Oman tietotaidon suojelu on hyvin vaikeaa", sanoo puolestaan Unkarissa jo pitkään toiminut Esa Virrankilpi ScanHun -konsulttiyrityksestä. Ohareilla Virrankilpi tarkoittaa yhteisyrityksinä perustettujen firmojen "kierrättämistä" huijareitten käsiin.
Unkarin suomalaisen kauppakillan puheenjohtajan Jarmo Rajalan mielestä Unkarin EU-jäsenyys tuo selviä etuja suomalaisyrityksille.
"Tullimuodollisuudet vähenevät, samoin valuuttariskit. Standardisoinnin harmonisointi puolestaan poistaa muun muassa koneiden ja rakennusmateriaalien paikalliset hyväksymistarkastukset. Näistä koituu säästöä, Tammerneonin Unkarin tehtaan toimitusjohtaja Jarmo Rajala sanoo.
Erityisesti suuret elektroniikkayhtiöt nauttivat Unkarissa merkittävistä verohelpotuksista ja jopa vapaavuosista. EU ei niele niitä purematta, joten jotenkin asiaan vielä puututaan. Esimerkiksi Nokia sai Komaromiin perustetulle puhelintehtaalleen verohelpotuksia kuudeksi vuodeksi.
Jos tullit, tarkastusmaksut ja valuuttakustannukset EU-Unkarissa laskevatkin, on yrityksillä odotettavissa myös kustannusten nousuja.
Vaikka jäsenyys ei suoranaisesti nostakaan palkkakustannuksia, niin se kiihdyttää palkkojen nousuvauhtia.
Suomalaisten yritysten työvoimakustannukset Unkarissa ovat keskimäärin viidennes Suomen kustannuksista, mutta Unkaria ei enää luokitella halvan työvoiman maaksi, se on sarjassa "edullinen".
Tästä syystä eräät suuret japanilaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset ovat jo siirtäneet tehtaitaan Unkarista Romaniaan, Slovakiaan ja Kiinaan.
Kun aivot
jäävät naulaan
Unkarilaisten kuuliaisuus EU-direktiivejä kohtaan on hyvin erilaista kuin suomalaisten. Unkarilaisten sanotaan tässä suhteessa olevan paljon lähempänä välinpitämättömiä italialaisia kuin tiukkapipoisia suomalaisia.
"Monien suomalais-unkarilaisten ja EU-rahoitteisten koulutushankkeiden toteutuminen toivottavasti muuttaa uuden sukupolven asenteita", toivoo muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä tehnyt Esa Virrankilpi.
Samaan uskovat monet työnantajat jotka istuttavat suomalaista työkulttuuria Unkarin maaperään.
"Täällä ollaan hyvin hierarkisia. Kaikilla tasoilla ohjataan paljon ja vaaditaan paljon ohjausta. Joskus tuntuu kuin aivot jätettäisiin kotiin naulaan töihin lähtiessä", sanoo eräs pitkään Unkarissa ollut suomalaisjohtaja.
