Unkari on suomalaisyritysten investointisuosikki itäisessä Keski-Euroopassa. Nokian perässä Unkariin ovat panostaneet kännykkäalan alihankkijat, mikä on nostanut maan miltei yhtä suureksi matkapuhelinten viejäksi kuin Suomi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen mukaan Unkari on noussut merkittäväksi matkapuhelinten viejäksi 2000-luvulla. Toissa vuonna Unkarin matkapuhelinten viennin arvo oli 4,5 miljardia euroa ja Suomen vain vähän enemmän.
"Viime vuonna ero kasvoi Suomen hyväksi, ja näyttää siltä, että Unkarista vietiin halvemman hintatason puhelimia. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia Suomesta vietäviä matkapuhelimia ei ole täällä valmistettu", sanoi Etlan tutkija Ville Kaitila tiedotustilaisuudessa.
Nokian lisäksi Elcoteqilla, Perloksella ja Scanfililla on Unkarissa yksi tai useampi tehdas. Nokia työllistää maassa yli 4 000 ihmistä ja Perloskin noin 2 500.
Matkapuhelinalan Unkari-kiinnostus nostaa maan myös suomalaisyritysten suosikiksi itäisen Keski-Euroopan maista. Viime vuoden lopussa suorien suomalaissijoitusten kanta oli Unkarissa yli miljardi euroa. Tshekissä summa oli 40 miljoonaa, Slovakiassa 15 miljoonaa ja Sloveniassa vielä vähemmän.
Huolta julkisesta taloudesta
Yritykset kehuvat Unkaria Euroopan markkinoiden kannalta logistisesti hyvästä sijainnista. Maan insinöörikoulutustakin on pidetty hyvätasoisena, eikä työvoiman saatavuudessa ole vielä ollut ongelmia.
"Ostovoiman kehittyminen on Unkarissa ja Tshekissä yrityksille tärkein liiketoimintaympäristön vahvuus. Unkarin vahvuutena oli myös korkea tuottavuus", Kaitila jatkoi.
Suomalaisyritysten tärkein kimmoke itäisen Keski-Euroopan maihin sijoittamiseen löytyy alueen kasvavista markkinoista. Selvästi tätä pienemmäksi motiiviksi yritykset nimeävät esimerkiksi halvan työvoiman.
"Unkarin suurimmaksi ongelmaksi taas koetaan julkisen sektorin koko ja rahoitusalijäämä. Se on johtanut siihen, että yritysverotus on nousussa", Kaitila mainitsi.
Etlan tutkimuksessa haastateltiin alkusyksystä 42:ta alueella toimivaa suomalaisyritystä. Tutkimuksen tilasi ja rahoitti kauppa- ja teollisuusministeriö.