Pääkirjoitus

Unkari lei­mah­ti liek­kei­hin

Kommunismista markkinatalouteen hallitusti siirtynyt Unkari ajautui vakavaan kriisiin pääministerin kerrottua äänestäjien pettämisestä. Edessä on kovien ratkaisujen aika.

Unkarin pääministeri Ferenc Gyurcsany ei aio taipua opposition erovaatimuksiin.
Unkarin pääministeri Ferenc Gyurcsany ei aio taipua opposition erovaatimuksiin.
Kuva: TIBOR OLAH

Kommunismista markkinatalouteen hallitusti siirtynyt Unkari ajautui vakavaan kriisiin pääministerin kerrottua äänestäjien pettämisestä. Edessä on kovien ratkaisujen aika.

Kymmenen miljoonan asukkaan Unkari sai 1990-luvun vaihteessa lentävän lähdön demokratiaan ja markkinatalouteen. Maan sosialistinen kuri oli sekä politiikassa että taloudessa ollut jonkin verran löyhempi kuin muissa Itä-Euroopan maassa. Unkari oli siksi luontevasti tienraivaaja, kun itäisen Euroopan maat aloittivat paluunsa maanosan läntisen puoliskon yhteyteen.

Vielä vuosia noiden tapahtumien jälkeenkin Unkari kuului niin sanottujen siirtymätalousmaiden kärkikaartiin. Maan poliittiset kiistatkin ovat olleet enimmäkseen päivänpoliittista kuplintaa, joka ei juuri ole ylittänyt uutiskynnystä sen lähinaapureita kauempana.

Tämä kuva särkyi kerralla tiistaiyönä. Tuhansien ihmisten hallituksenvastainen mielenosoitus kääntyi Budapestissa mellakoinniksi, jossa haavoittui toistasataa ihmistä. Tapahtuman vakavuutta kuvaa silminnäkijän lausunto, jonka mukaan mitään vastaavaa ei maassa ole nähty sitten vuoden 1956 kansannousun.

Vaikka nyt nähtyä kahakointia ei voi verrata tuhansia uhreja vaatineeseen kansannousuun, voi sen muisto toimia yllykkeenä tulevien viikkojen tapahtumille. Kun lokakuuhun osuva kansannousun vuosipäivä lähestyy, jyrkin oikeisto-oppositio voi yrittää saada kansaa uudelleen liikkeelle, ei tällä kertaa kommunisteja vaan heidän seuraajiaan, valtaa pitävää sosialistipuoluetta MSZP:ta vastaan.

Väkivaltaisten tapahtumien takana oli viikonloppuna julkisuuteen vuotanut pääministeri Ferenc Gyurcsanyn poliittinen tilannekatsaus, jonka hän piti oman puolueensa väelle jo viime toukokuussa. Katsauksessaan Gyurcsany tunnusti puolueensa puhuneen äänestäjille pötyä maan talouden tilasta ennen viime huhtikuun parlamenttivaaleja.

Puheenvuoro oli selvästi tarkoitettu herättämään puolueväki todellisuuteen: maan taloutta oli hoidettu heikosti, sosialistien johdolla. Suorasukaisena tunnettu pääministeri jopa epäili, ettei missään muussa Euroopan maassa asioita ole hoidettu "yhtä luupäisesti" kuin Unkarissa.

Ennen vaaleja tuollainen avomielisyys olisi voitu lukea pääministerin hyveeksi, mutta vaalien jälkeen se tuntui monien unkarilaisten mielestä yksiselitteisesti petokselta. Näin siitäkin huolimatta, että se mitä Gyurcsany puhui, oli totta: Unkari oli ja on liukumassa hyvää vauhtia kohti syvää talouskriisiä. Nyt kriisistä on tullut myös poliittinen.

Unkarin politiikan viime vuosien kultapojaksi kutsuttu Gyurcsany, 45, on nyt paikassa, jossa hänen kykynsä todella mitataan. Monet Unkarissa epäilevät, että kohutun puheen nauha vuodettiin julkisuuteen pääministerin itsensä suostumuksella. Näin hän olisi halunnut nostattaa koko kansan kriisitietoisuutta ja valmistella pohjaa koville poliittisille päätöksille.

Kovia lääkkeitä Unkari nyt epäilemättä tarvitseekin. Maan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa, ja vaihtotase huimasti alijäämäinen. Maa voinee siirtyä euroon aikaisintaan vuoden 2013 paikkeilla. Muutosta ovat vaatineet niin kansainväliset luokitus- kuin luottolaitoksetkin. Gyurcsanyn ongelma on kuitenkin siinä, että nykytilanteesta maa selviää vain kitkerin lääkkein ja tiistaiyön jälkeen niiden syöttö kansalle on entistä riskialttiimpaa.