Unkarin mediasota johtuu Suomen pyrkimyksestä tehdä EU-rahoituksen saanti ehdolliseksi unionin perusarvojen noudattamisesta.
Unkarin pääministerin valtiosihteeri kyseenalaisti Suomen saldon. Miksei Unkari ota aihetta esille EU:ssa?
Suomen EU-puheenjohtajakausi on alkanut kummallisesti, ainakin Unkarissa. Sen kansalliskonservatiivisen hallituksen hallitsemissa tiedotusvälineissä on menossa mustamaalauskampanja, jossa levitetään päättömiä väitteitä Suomesta.
Viime vuosina Suomea on rökitetty lähinnä Venäjällä lapsikaappauksista ja syytetty Suomen viranomaisia Suomessa asuvien venäläislasten huostaanotoista.
Unkarin mediassa on menty Venäjääkin pidemmälle muun muassa kyseenalaistamalla Suomen oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden riippumattomuus.
"He (suomalaiset) saarnaavat vedestä, mutta juovat viiniä", pääministeri Viktor Orbánin kanslian valtiosihteeri Zoltán Kovács kirjoitti blogissaan.
Suoraan suomeksi sanoen suomalaiset siis puhuisivat Kovácsin mielestä yhtä ja tekisivät toista. Jos pääministerin valtiosihteeri on todella tätä mieltä, miksei Unkari yritä saada unionissa Suomea luokalle EU:n perusarvojen rikkomisesta?
Sinänsä ei ole yllätys, että tällainen mediakampanja on lähtenyt liikkeelle. Suomi aikoo EU-johtokaudellaan tehdä töitä sen eteen, että jäsenmaita alettaisiin rangaista unionin perusarvojen rikkomisesta.
Jos tämä onnistuu, perusarvojen rikkojilta voitaisiin leikata EU-rahoitusta. Yritys on jäänyt aiemmilla puheenjohtajakausilla valitettavasti puheiden tasolle.
Varsinkin nettomaksajamaissa, joihin Suomi kuuluu, on tympäännytty siihen, että jotkut jäsenmaat hyötyvät EU-rahoista, mutta viittaavat kintaalla pelisäännöille, joihin nekin ovat sitoutuneet liittyessään unioniin.
Seuraava rahoituskehys, johon ehdollisuus EU-varojen ja oikeusvaltioperiaatteen välillä yritetään kytkeä, päätetään Suomen kaudella. Suomi pyrkii myös kohti sitä, että oikeusvaltioperiaatteen tilaa seurattaisiin jäsenvaltioissa vuosittain.
Unionissa on jo meneillään Puolaa ja Unkaria koskeva menettely, joka voi periaatteessa johtaa niiden rankaisuun ja niiden äänoikeuden jäädyttämiseen.
Puola ja Unkari voivat kuitenkin välttyä rangaistuksilta, koska rahoituskehyksestä ja sanktioista pitää sopia yksimielisesti. Maat voivat saada tuekseen ainakin Romanian.
Vaikka yritys kaatuisi, se ei tarkoita, ettei prosessia tulisi käydä läpi saati katsoa rikkeitä sormien läpi; pelkkä unionin uskottavuus vaatii sitä, etenkin juuri ennen kuin unionin jäsenovella on useita Balkanin maita.
Suomi alkoi lopulta vastata taannoisiin Venäjän mediahyökkäyksiin jakamalla paikkansa pitävää tietoa. Tämä on oikea linja myös Unkarin kohdalla. Lisäksi asia on syytä nostaa esille poliittisella tasolla.
Valtiosihteeri Kovács oli huolissaan Suomen mediakentän moniäänisyydestä. Kysymys on tärkeä, mutta Unkarin median keskittäminen pääministeri Orbánin lähipiiriin hallituksen äänitorviksi on todellisempi huolenaihe.
Tämä näkyy lehdistönvapaustutkimuksissa, joissa Unkari on tippunut nopeasti alaspäin. Suomi keikkuu niissä vuosi vuodelta kärkisijoilla.