Euroopan unionilla ei olisi tekemisestä pulaa. Talous- ja ilmastokriiseihin pitäisi löytää lääkkeitä tämän syksyn aikana. Mutta ennen kuin siihen asti päästään, on tiedettävä, ketkä komissiossa valtaa käyttävät ja kuinka.
Uusi komissio ja sen puheenjohtaja valitaan aina parlamenttivaalien jälkeen. Tällä erää kaikki vain on paljon mutkikkaampaa kuin ennen. Syksyn nimityspaketin tärkeimmistä nimistä eli unionin uudesta presidentistä ja ulkoministeristä on pakko jo puhua mutta samaan aikaan niistä ei oikein voisi puhua.
Niitä paikkoja kun ei ole olemassakaan, jos Lissabonin sopimusta ei vahvisteta. Se taas riippuu ennen muuta Irlannin uudesta kansanäänestyksestä lokakuun alussa.
Sen sijaan komission puheenjohtaja on nimettävä joka tapauksessa, olipa Lissabonin sopimusta tai ei. Kesäkuussa unionin johtajat ehtivät jo tukea José Manuel Barroson jatkokautta, mutta niin yksinkertainen asia ei ole. Uusi parlamentti ei halua istua katettuun pöytään. Äänestys on 16. syyskuuta, ja niinpä Barroson on nyt kaikin keinoin yritettävä varmistaa riittävä tuki parlamentista.
Siihen Barroso tähtäsi julkistamalla viime viikon lopulla politiikkaohjelman uudelle komissiolle viideksi vuodeksi. Se on ladattu täyteen yleviä näkemyksiä Euroopan unionin tehtävistä ja merkityksestä. Barroso puhuu kunnianhimosta ja Euroopan uuden johtoroolin löytämisestä. Varsinaisten konkreettisten tavoitteiden löytäminen ohjelmasta onkin jo vaikeampaa.
Juuri nyt Barroson on ojenneltava kättä pitkin parlamenttia ja luvattava yhteistyötä joka suuntaan. Mitä todennäköisimmin hänen jatkokautensa vahvistetaan, sillä vastaehdokasta ei ole. Tämä vaihe on lähinnä teatteria, ja kaikki sen Brysselissä tietävät.
Mutta koska parlamentin on voitava näyttää valtaansa, Barroson valinta on viivästynyt, ja sen myötä koko uuden komission valinta menee myöhään syksyyn. Silloin se osuu päällekkäin Irlannin kansanäänestyksen kanssa. Lissabonin sopimuksen kohtalo on eri syistä yhä auki myös Saksassa, Tshekissä ja Puolassa.
Toisin sanoen syksyn edetessä hyvin monimutkainen nimityspeli yhdistyy hyvin monimutkaiseen juridiseen ja institutionaaliseen tilanteeseen. Sen kuvion ratkomiseen kuluu aikaa ja energiaa vielä uskomattomia määriä.
Muutakin tekemistä unionilla olisi kuten nyt vaikkapa juuri talous ja ilmasto. Ikävä kyllä niiden ratkominen jää tällä menolla muiden huoleksi.
paakirjoitus@kaleva.fi