Iäkkäiden ihmisten unilääkkeiden käyttö on kasvanut jatkuvasti. Pohjois-Pohjanmaalla unilääkkeisiin turvautuvia vanhuksia on enemmän kuin maassa keskimäärin.
Yli 75-vuotiaista naisista jo 23 prosenttia saa Kela-korvausta unilääkkeistä. Pohjois-Pohjanmaalla 30 prosentin haamurajaa hätyytellään monessa kunnassa.
Kansaneläkelaitoksen rekistereissä Taivalkoski nousee esille yli 75-vuotiaiden miesten takia, sillä heistä 30,3 prosenttia saa unilääkkeistä Kela-korvausta.
Määrä on aika iso ja yllättävä, toteaa Taivalkosken terveyskeskuksen johtava lääkäri Niilo Keränen ja sanoo, ettei asia ole tullut mitenkään erityisesti eteen. Ilman muuta pitää ruveta ainakin miettimään missä tilanteessa unilääke on tarpeellinen. Mutta en usko, että niitä erityisen kevyin perustein on kenellekään määrätty.
Niilo Keräsen työajasta 90 prosenttia on normaalia potilastyötä ja unilääkkeistä keskustellaan vanhempien potilaiden kanssa lähes poikkeuksetta. Siirtyminen unilääkkeistä pois on vanhuksille kuitenkin aika vastenmielistä, sillä niistä voi tulla myös riippuvaiseksi.
Niilo Keränen arvelee korkean prosenttiluvun yhdeksi syyksi sen, että Taivalkoskella lähes kaikki vanhukset kuuluvat jonkin hoidon tai palvelun piiriin.
Lääkkeiden käyttö turruttaa
Vuoden 2002 lukuja tutkinut Kelan tutkimuspäällikkö Timo Klaukka sanoo, että vanhusten unilääkkeiden käyttöä olisi syytä pohtia vakavasti. Unilääkkeiden käyttö turruttaa ja väsyttää usein vielä seuraavanakin päivänä altistaen tapaturmille, kuten kaatumisille.
Kelan mukaan Pohjois-Pohjanmaalla nousee muutama kunta omille prosenttiluvuilleen. Yli 75-vuotiaista kalajokisista naisista unilääkkeitä korvataan 35,6 prosentille, Oulussa 30,3, Iissä 29,9 ja Yli-Iissä 32,3 prosentille. Rantsilassa luku on 29,8 prosenttia ja Ylikiimingissä 30.
Yli 75-vuotiaat miehet käyttävät psyykelääkkeitä naisia vähemmän. Taivalkoskella luku nousee kuitenkin yllättäen 30,3 prosenttiin, Kalajoella 28,5, Rantsilassa 25,3, Oulaisissa 24,3 ja Haukiputaalla 26, 7 prosenttiin.
"Asiaa toivottavasti pohdiskellaan hoitojärjestelmässä. Jo se, että asiaan kiinnitetään huomiota ja siitä keskustellaan julkisuudessa, auttaa", Timo Klaukka sanoo.
Tutkimuspäällikkö Klaukka huomauttaa, että esimerkiksi pienten lasten antibioottien käyttö on lähtenyt tiukempaan suuntaan vanhempien asenteiden muututtua.
Käyttö on tottumiskysymys
Vanhusten unilääkkeiden runsas käyttö selittyy Timo Klaukan mukaan osittain hoitokulttuurilla.
"Jos lääkäripuolella ei pidetä tiukkaa linjaa saattaa käyttö päästä löystymään. Jos taas on vaikea päästä lääkäriin, pelataan reseptien uusinnoilla ja näin mennään vähän niin kuin huomaamatta."
Klaukan mukaan unilääkkeisiin jää myös helposti koukkuun.
Sitäkään ei aina tiedosteta, että pitkäaikaisessa käytössä unilääkityksen teho putoaa, joten niiden vaikutus alkaa olla enemmänkin uskon varassa.
Kelan löydökset tukevat myös Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian klinikalla työskentelevän lääketieteen tohtorin Tarja Linjakummun tuoreita tutkimuksia, joiden mukaan vanhusten monilääkitys on kasvanut 1990-luvun lopulle tultaessa.
"Ikäihmisillä on pelko siitä tuleeko uni. Vaikka lääkäri kirjoittaisi reseptiin että lääke otetaan tarvittaessa, niin se otetaan aina. Samoin kotisairaanhoidon piirissä olevat saavat unilääkkeen automaattisesti."
Ongelma tulee Linjakummun mukaan vain kasvamaan, sillä laitoshoitoa ajetaan alas ja yhä useampi vanhus tulee asumaan yksin kotona.
Nukkumisajat
syyniin
Timo Klaukka arvelee, että myös vanhusten nukkumisaikoja olisi syytä tarkastella. Jos menee nukkumaan kello 21 ja nukkuu kahdeksan tuntia, herää viideltä aamulla ihan virkeänä. Myös päivällä otetut nokkaunet vähentävät unen tarvetta.
"Siinä tulee helposti ajankuluttamisen tarve ja unen riittämiseksi otetaan lääkettä. Sen sijaan voisi illalla katsoa rauhassa kympin uutiset loppukevennyksineen ja mennä vähän myöhemmin nukkumaan."