Yliopisto-opiskelija kärsii nykyisin entistä enemmän psyykkisistä ongelmista, kuten unihäiriöistä, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyydestä ja stressistä sekä niiden mukanaan tuomista fyysisistä vaivoista. Voimakas stressaantuminen on etenkin naisopiskelijoiden vaiva.
Tämä selviää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tekemästä yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksesta. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2004 aikana.
Tutkimuksessa oli mukana 5 000 maan eri yliopistoissa opiskelevaa alle 35-vuotiasta opiskelijaa. Vastaava tutkimus on tehty myös vuonna 2000.
Yliopistoissa opiskelevien terveydentila on yleisesti ottaen hyvä, vaikka päivittäinen oireilu on lisääntynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna neljä prosenttia. Yleisimpinä vaivoja olivat erilaiset niskavaivat ja unihäiriöt. Huumeiden, etupäässä kannabiksen kokeilu ja käyttö, on kasvanut parilla prosentilla 22 prosenttiin.
Pientä positiivista kehitystäkin on tapahtunut. Opiskelijoista vain noin kahdeksan prosenttia tupakoi päivittäin. Alkoholinkäyttö saattaa olla jopa laskussa. Opiskelijoiden liikuntaharrastukset ovat säilyneet ennallaan, mutta arkiliikunta on vähäistä.
"Tulokset olivat odotettuja, mutta psyykkisten ongelmien lisääntyminen hieman yllätti. Yliopistoilla on paljon tehtävää opiskelijoiden hyvinvointiasioissa," toteaa ylilääkäri Kristiina Kunttu YTHS:stä.
Tuen puute ongelmana
Kuntun mukaan psyykkinen oireilu ei ole pelkästään opiskelijoiden ongelma. Yhteiskunta on muuttunut monimutkaiseksi, se on yksilöitynyt ja yhteisöllisyys on kadonnut. Kilpailuhenkisyys näkyy jo nuoren aikuisen elämässä lisääntyneinä suorituspaineina.
"Nykyajan ihmisen ruumiinkuva on aika mekanistinen, ei tajuta, että ihminen tarvitsee lepoa ja rentoutumista. Oireet nähdään lääketieteellisinä, vaikka taustalla on usein muita syitä."
Kolmasosa opiskelijoista oli kuluvan lukuvuoden aikana kokenut opiskeluun liittyvän työmäärän liian suureksi. Kolmanneksella oli vaikeuksia tentteihin lukemisessa ja omatoimisten tehtävien tekemisessä. Eniten tukea opiskelijat kaipasivat muun muassa stressinhallintaan, ravitsemusasioihin ja jännittämisongelmiin.
Neljä prosenttia opiskelijoista potee usein yksinäisyyttä ja 17 prosentilla ei ole mahdollisuutta keskustella läheistensä kanssa ongelmistaan. Ohjauksen ja tuen puute ovat keskeisimpiä ongelmia yliopisto-opiskelussa. Opiskelijajärjestöjen, yliopistojen ja opiskelijoiden terveydenhuollon yhteistyö on Kuntun mukaan erityisen tärkeää. Terveydenhuoltopuolella ei pitäisi hoitaa vain oireita, vaan keskittyä asiakkaaseen kokonaisvaltaisemmin.