Masennuslääkkeet ovat yleistyneet unettomuuden ja unihäiriöiden hoidossa. Pieninä annoksina unihäiriöiden hoidossa käytettävien masennuslääkkeiden käyttöä on lisännyt se, että ne eivät aiheuta käyttäjälleen voimakasta riippuvuutta monien unilääkkeiden tapaan.
Unettomuus ja unihäiriöt taas ovat lisääntyneet rajusti varsinkin työssäkäyvillä suomalaisilla. Kun vähintään kerran viikossa toistuvia univaikeuksia oli vuonna 1997 20 prosentilla miehistä ja 26 prosentilla naisista, vuonna 2003 vastaavat luvut olivat miehillä 27 ja naisilla 36 prosenttia.
"Tämä varmaan selittää myös masennuslääkkeiden käytön kasvua, ja johtaa siihen, että niiden käyttö lisääntyy, sillä näin isolle joukolle ei voi antaa riippuvaisuutta aiheuttavaa unilääkettä", toteaa Työterveyslaitoksen tutkija, professori Mikko Härmä.
Masennuslääkkeitä moneen vaivaan
Vakavasta masennuksesta kärsii vuosittain 7 prosenttia väestöstä. Eri syistä masennuslääkkeitä käyttää kaikkiaan 355 000 suomalaista.
"Se on suuri määrä ja jatkuvasti kasvanut. Osa kasvusta voi johtua siitä, että masennuksen lisäksi lääkkeille on tullut muita käyttöaiheita kuten juuri unettomuus, kivun hoito ja syömishäiriöt", korostaa terveystutkimuksen päällikkö, tutkimusprofessori Timo Klaukka Kelan tutkimusosastolta.
Klaukan mukaan miksikään yleislääkkeeksi masennuslääkkeet eivät ole muuttuneet. "Kyllä ne ihan selvästi rajautuvat vielä tällaisiin psyykkisiin ongelmiin, joille sukua on unettomuuskin."
Unettomuudesta ja unettomuuden oireista kärsii 20--30 prosenttia väestöstä. Noin kahden tunnin jatkuvasta univajeesta taas kärsii 15 prosenttia suomalaisista. Työssäkävijöiden osalta suurin syy unihäiriöihin on Mikko Härmän mukaan työstressi.
"Stressipohjainen psykofysiologinen unettomuus aiheuttaa heräilyä. Silloin heräillään aamuyöllä ja asiat alkavat pyöriä mielessä", Härmä kuvailee. Univajetta on suomalaisilla myös siksi, että kiireisen elämän takia monilla ei ole aikaa nukkua riittävästi. "Työn määrä on niin suuri, ettei ehditä hoitaa kaikkia velvoitteita."
Lääkitystä liian kevyin perustein
Kelan tietojen mukaan masennuslääkkeitä käyttävät eniten 75 vuotta täyttäneet naiset ja käyttö lisääntyy aina 90 ikävuoteen saakka. Timo Klaukan mukaan osa vanhusten depressiolääkkeistä määrätään liian kevyin perustein.
"Tässä on sellainen paradoksi, että vakavan masennuksen ei ole todettu olevan yleisintä vanhuusiässä, vaan se on yleisempi keski-iässä. Eli lääkityksen kohdentamisessa on tarkistamisen varaa", Klaukka toteaa. "Vastaavasti meillä voi olla hoitamatonta masennusta nuoremmilla aikuisilla." Timo Klaukka uskoo, että masennuslääkkeiden käyttö yleistyy vielä nykyisestä, mutta ei loputtomiin.
"Jossakin rajan täytyy tulla vastaan, mutta ainakaan vielä käytön lisääntyminen ei ole osoittanut selviä hidastumisen merkkejä." Koska uusien masennuslääkkeiden toksisuus on vähäinen, osaltaan tästä syystä myös itsemurhien määrä vähentynyt. "Itsemurhayritykset ovat kyllä lisääntyneet, mutta näillä uusilla lääkkeillä ne eivät tahdo onnistua."
Klaukan mukaan nykyisellään yksi ongelma lääkkeiden kohdalla on se, että lääkityksiä jää päälle silloinkin, kun niiden käytön lopettaminen olisi ajankohtaista.