Meditaatio muotoutuu oululaisen kuvataiteilijan Antti Ylösen työhuoneessa Pikisaaressa.
Pyöreälinjainen Meditaatio on liimapuuta. Siinä on selvää sukulaisuutta kuukausi sitten Haramachin kaupungin tuliterään musiikkitaloon valmistuneen Ylösen veistoksen kanssa.
Ylönen työskenteli Japanissa kaksi kuukautta. Tiiviin työrupeaman aikana syntyi tilattu puuveistos musiikkitaloon, jossa olivat silloin rakennustyöt lopuillaan.
Asukasluvultaan reilut puolet Oulua pienemmän kaupungin konserttisaliin mahtuu yli 1 100 hengen yleisö.
"Kypärä päässä kierreltiin ja katseltiin Kaneko-sanin kanssa paikkoja. Teokselleni oli varattu ikkunanurkkaus kolmannen kerroksen yleisölämpiöstä, mistä kuljetaan salin parvelle."
Keyaki on kovaa
Antti Ylönen on tutustunut puun syihin ja saloihin noin viidentoista vuoden ajan, Suomen lisäksi Turkissa, Espanjassa, Intiassa ja Japanissa.
"Puu tuntuu hyvälle. Siinä on luonnollisuutta ja lämpöä. Puu on elävä materiaali - se myös halkeilee mielellään", hän kuvailee tuntemuksiaan.
Ylösellä ei ole lempipuulajia. Japanin veistoksen materiaali on keyaki, joka sattuu myös olemaan Haramachin alueen nimikkopuu.
"Materiaalina keyaki oli minulle tuttu. Olin tehnyt siitä useampia töitä jo edellisellä Japanin-reissullani. Löysimme paikallisesta puukaupasta 25 vuotta sitten kaadetun, sopivasti kuivaneen puunkappaleen. Kokonainen jumalattoman iso keyaki-puu oli siellä pinossa."
Kuivunut keyaki on todella kovaa. Ylönen kuljetti Suomesta työkaluikseen talttoja ja raspihöylän. Ystäviltään Tokiosta hän sai lainaan kulmahiomakoneen eli rälläkän. Haramachilainen kuvataiteilija Ohkame-san lainasi työhuonettaan.
"Suomalaisen havupuun jälkeen tuntui kuin olisi ruvennut kiveä työstämään", Ylönen tuumii.
Uni, Yume, Dream
Haramachiin matkatessa Ylösellä oli päässä joitakin perusideoita, joista voisi lähteä liikkeelle veistoksen toteutuksessa. Ennen perille pääsemistä hän ei ollut nähnyt talosta kuin tietokoneella tehdyn kuvan ja rakennuspiirustuksia.
Valmiita luonnoksia ei ollut, sillä Antille on tärkeää, että veistoksen idea istuu sille ajateltuun tilaan.
"Lähtöajatus oli muoto. Työn nimeksi tuli Uni, japaniksi Yume, englanniksi Dream. Nimilaattaan tulee vielä maininta: omistettu veljelleni. Kuukausi aikaisemmin kuollut veljeni Pekka oli aika voimakkaasti läsnä veistoksen tekemisessä."
Englannin ja japanin kielissä uni ja unelma eivät erotu toisistaan samoin kuin suomessa.
"Teoksen Uni viittaa nukkuvaan. Kyseessä on unitilassa oleva Uni, eikä mikään päiväuni", Antti Ylönen selittää.
"Lisäksi sattumalta Haramachin musiikkitalon lempinimeksi on vakiintunut Yume hattoo eli Unihattu."
Sushia ja urushia
Uni-sanalla on merkitys myös japanin kielessä.
"Uni on syötävää, merenelävä. Merisiilin sisällä on pikkuinen pötkö, joka näyttää kalan mädiltä. Se on uni. Unia on usein esimerkiksi rullasushin päällä."
Ylönen-san lausutaan japaniksi Juloseksi tai Juroseksi. Kaikkia asiat eivät säily muuttumattomina kielestä ja kulttuurista toiseen.
Toisaalta toinen kulttuuri saattaa imeytyä tai ilmestyä esiin yllättävissäkin paikoissa. Niin kävi kun Antti Ylönen värjäsi vajaan metrin korkuisen teoksensa pellavaöljyn ja väripigmentin seoksella.
"Minulla oli visio siitä, minkä värinen veistoksesta tulee. Mutta tottakai puun oma väri ja ominaisuudet vaikuttavat siihen, miltä seos loppujen lopuksi näyttää puun pinnalla. Kun väri oli valmis, japanilaiset sanoivat, että väristä tuli aivan sikäläisen perinteisen puunkäsittelyaineen urushin näköinen."
Kiviprojekti
Ylönen sanoo, että sattuma on hänen kaverinsa. "Pitää uskoa matkan aikana tuleviin merkkeihin, miten ne etenevät", Antti toteaa.
Raksilassa asuvilla ystävyksillä Antti Ylösellä ja Kaarina Kokkosella on ollut jo useita vuosia keskinäinen kiviprojekti.
"Kuljetamme kiviä paikasta A paikkaan B. Kun olin lähdössä Intiaan, Kaarina toi minulle kiven, joka oli peräisin Mosambikin rannikolta Afrikasta. Edellisellä Japanin-reissullani vein Kaarinan Kuubasta löytämän korallinpalan Tokiosta vähän etelään kauniille rannalle. Tämän reissun kiven vein Haramachin rannikolle paikkaan, jossa joki yhtyy Tyyneen valtamereen."
Ylönen sanoo löytäneensä Japanissa veistämästään keyaki-puusta viitteitä samanlaisiin muotoihin kuin Kaarinan valitsemassa kivessä.
"Sama hahmo päätyi tietyllä tavalla myös Haramachin teokseen."
Musiikkitaloon on tilattu enemmänkin kuvataidetta. Tuloaulaan on sijoitettu koko seinän kokoinen reliefi. Japanilaistaiteilijan työ kertoo Haramachin kaupungin historiasta erilaisten jälkien kautta. Kakkoskerrokseen tulee yhdysvaltalaisen taiteilijan pronssiveistos.
Kulttuurivaihtoa
Antti Ylönen vei Haramachin kaupunginjohtajalle Issei Watanabelle ja musiikkitalon toiminnasta vastaavalle Youichi Kanekolle tuliaisina Oulun kaupunginorkesterin Madetoja-levytyskokonaisuudet.
Nämä musiikkimiehet ilmaisivat kiinnostuksensa Oulun kaupunginorkesterin vierailusta Haramachissa.
"Sieltä tuli ihan selkeä lupaus, mutta asiassa täytyy olla tietysti aktiivinen puolin ja toisin", kertoo Ylönen.
Haramachin uuden musiikkitalon avajaiskonsertti on maaliskuun puolivälissä. Esiintyjänä on pianotaiteilija Izumi Tateno, joka on Haramachin musiikkitalon taiteellinen neuvonantaja. Tatenohan on myös Oulunsalo Soi -musiikkijuhlien taiteellinen johtaja.
Antti Ylösen veistoksia ja hänen edesmenneen veljensä Pekka Ylösen maalauksia on esillä yhteisnäyttelyssä Galleria 5:ssä Oulussa 18.2.-7.3.