Uni val­men­taa pahan varalle

Unet pitäisi ottaa elämää rikastuttavina elämyksinä. Painajaistenkin perimmäinen tarkoitus on hyvä, sillä uhkia jäljittelemällä ne valmentavat ihmisiä vaikeiden tilanteiden varalle.

Vaikka unia helposti pidetään turhanpäiväisinä, niitä ei kuitenkaan kannata sivuuttaa. Dosentti Antti Revonsuo Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että ihminen viettää unia nähden yllättävän suuren ajan elämästään. Keskimäärin unia nähdään noin kaksi tuntia yössä. Unet sijoittuvat REM-vaiheeseen, jolloin aivot toimivat aktiivisesti.

"Esimerkiksi 70-vuotias ihminen on elänyt elämästään kolmesta neljään vuotta unia katsellen", hän toteaa.

Revonsuon mielestä uniin tulisi suhtautua kuin hyviin tarinoihin tai kauhuelokuviin. "Unet kannattaa ottaa mielenkiintoisina seikkailuina. Niissä nähdään asioita ja käydään paikoissa, joihin arkielämässä ei ole mahdollisuutta mennä. Unet ovat siinä mielessä suuri rikkaus ja kiinnostava osa elämää."

Tulkinta huuhaata

Unet ammentavat sisältöjään ihmisen tunne-elämästä. Siinä mielessä niistä voi saada näkökulmaa omaan elämäänsä ja persoonallisuuteen. Liian kirjaimellisesti uniaan ei pidä ottaa.

"Perinteisellä unien tulkinnalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Tulkinnat ovat vähän samankaltaista viihdettä kuin horoskoopit", tutkija täsmentää.

Revonsuo tutkii työkseen suomalaisten unisisältöjä ja aivojen toimintaa unennäkemisen aikana. Hänen tavoitteenaan on selvittää, miksi unia nähdään ja miksi unet ovat sellaisia kuin ne ovat.

Revonsuon mielestä monet vanhat unia selittävät teoriat ovat osoittautuneet virheellisiksi. Hän ei usko Freudin psykoanalyyttiseen unien tulkintaan. Myöskään neurotieteilijöiden suosima teoria unista aivojen hermoverkon puhdistajana ei saa tutkijaa vakuuttuneeksi.

"Jos kyse olisi puhdistuksesta, unet olisivat sekavaa mössöä, pelkkää päivän tapahtumien ilotulitusta ilman mitään logiikkaa. Oikeasti unet voivat olla monimutkaisia ja hyvin järjestäytyneitä tapahtumaketjuja", hän huomauttaa.

Uhkien jäljittelyä

Kaikki ihmiset näkevät unia. Yhden yön aikana ihminen näkee keskimäärin neljä tai viisi erilaista unta. Suurin osa yöllisistä elämyksistä unohtuu heti heräämisen jälkeen. Revonsuon mukaan ihmiset näkevät enimmäkseen negatiivisesti latautuneita unia, joissa koetaan kiperiä tai ahdistavia tilanteita. Usein myös kauniisiin uniin liittyy kielteisiä puolia. Esimerkiksi morsiamen uni ihanista häistä voi muuntua painajaiseksi, jossa sulhanen ei koskaan ilmesty paikalle. Vastaavasti lottovoittajan riemu saattaa kääntyä kauhuksi voittokupongin kadottamisesta.

"Ahdistavat tai muuten kielteiset sisällöt selittyvät unien uhkasimulaatio-luonteella. Uhkaavia tilanteita jäljittelemällä unet valmentavat ihmisiä kohtaamaan vaikeita tilanteita. Etenkin toistuvat painajaiset ovat mielen tuottamaa todentuntuista treeniä uhkien varalle", Revonsuo selittää.

Unisisältöjä tutkittaessa on havaittu, että monet ihmisten unista liittyvät eloonjäämiskamppailuun. Moni seikkailee korkeissa paikoissa ja pelkää kohtalokasta horjahtamista. Myös ansaan jääminen tai pakeneminen henkensä kaupalla ovat varsin tavanomaisia unisisältöjä.

Villipetoja ja putoamista

Osa unista on hyvin alkukantaisia. Unissa pelätään esimerkiksi villipetojen hyökkäyksiä, hukkumista tai kallion kielekkeeltä putoamista, vaikka todellisessa elämässä tällaisia vaaroja ei olisikaan. Myös suojatussa ympäristössä kasvaneet pikkulapset saattavat nähdä tällaisia painajaisia.

"Evoluution myötä satojen tuhansien vuosien aikana ihmisen aivot ovat kehittyneet tietynlaisiksi. Vain pieni osa tästä ajasta on eletty modernissa kulttuurissa. Unilla on taipumus jäljitellä eloonjäämistä jo ammoin uhanneita vaaroja. Vielä emme tiedä miten nämä ikivanhat uhkakuvat on aivoihin tallennettu. Niiden perimmäisenä tarkoituksena on suojella ihmistä", Revonsuo perustelee.

Uhkasimulaatio-mekanismin mukaisesti myös koetut järkytyttävät tilanteet voivat toistua häiritsevästi unissa. Esimerkiksi väkivallan uhrit saattavat kohdata kauheat kokemuksensa nukkuessaan uudelleen.

"Traumasta muistuttava painajainen voi pahimmillaan ylläpitää ahdistusta. Tällaisten unien purkamiseksi on kehitetty tekniikoita, joilla pyritään neutraloimaan muistijälkien latausta", Revonsuo muistuttaa.

Kaikkiin uniin ei liity dramatiikkaa, sillä monet yölliset elämykset sivuavat arkielämää. Noin puolet unien henkilöistä on tuttuja valvemaailmasta. Tutut ihmiset, tilanteet ja tunteet saattavat sekoittua yöaikaan psykedeeliseksi kokonaisuudeksi. Unessa esimerkiksi julkkis voi olla puoliso tai paras ystävä.

"Tämä selittyy sillä, että nukkuessa aivot yhdistelevät paikkoja, toimintoja ja hahmoja miten sattuu. Unille on tyypillistä myös tunteiden paisuttelu, siksi asiat koetaan paljon voimakkaammin kuin valveilla", Revonsuo selittää.