Vasikan tarpeet ovat hyvin samanlaiset kuin ihmislapsen. Se tarvitsee paljon unta, ravintoa ja kavereita. Jos vasikalta kysyttäisiin, miten sillä menee, se saattaisi ajatella vaikka näin: Antakaa mun nukkua. Enks mä saa tissiä tänään? Hei, mihin mun paras kaveri on hävinnyt?
Eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen Helsingin yliopistosta on tutkinut levon ja unen merkitystä vasikalle. Tuloksena on, että mitä pitempään vasikka lepäilee, sen paremmin se kasvaa. Erityisen tärkeää on, millaisissa oloissa se lepoaikansa viettää.
Kylmä ja vetoinen navetta aiheuttaa pikkulehmälle kylmästressiä, joka heikentää esimerkiksi ruuansulatusta. Hännisen mukaan lepoon ja uneen liittyvät stressihormonipitoisuudet ovat betonilattiaisissa karsinoissa vasikoilla korkeampia kuin kumilattiapohjaisissa. Karsinoiden purukuivitetut betonilattiat eivät tutkimusten mukaan tunnu vasikasta hyvältä.
-- Viileässä ja vedossa vasikka lepää sykkyrässä. Kun vasikat makaavat hiljaa pää pystyssä tai keholle taivutettuna, ne nukkuvat, selvittää Hänninen.
Vastasyntynyt vasikka nukkuu puolet vuorokaudesta, mutta jo parikuukautisella unijakso supistuu noin kuuteen tuntiin. Jos uni on rikkonaista, kasvuhormonin eritys häiriintyy. Unenlaatu paranee, jos vasikka siemaisee tupluurinsa emän kyljessä tai toisen vasikan seurassa vedottomassa ja sopivan lämpöisessä karsinassa.
Pikkuvasikan unenlaatuun vaikuttavat myös ternimaidon juottotapa. Vasikka nukahtaa nopeammin, jos saa imeä maidon emästään pelkän ämpärin sijaan.
Kaveria ei jätetä
Kaverisuhteet ovat vasikalle todella tärkeitä. Ensimmäisistä puskukavereista ei hevin luovuta, sillä varhaiset ystävyyssuhteet kestävät ainakin puolentoista vuoden ikään, sanoo filosofian tohtori Satu Raussi Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
Hänen mukaansa pitkäaikainen kaveri lievittää vasikan ahdinkoa, kun se siirretään uuteen tilaan. Pitkäaikaista kamua ei myöskään kohdella kaltoin. Ihminen ei vasikalle ole mikään maailmannapa, mutta ihmiseen totuttaminen on kuitenkin tärkeää heti alusta lähtien.
-- Lypsylehmien käsittelystä ei tahdo tulla mitään, jos lehmä jo vasikkana on saanut kuvan ihmisestä huutavana läpsijänä.
Jos lehmälle kehittyy ihmistä kohtaan krooninen pelkostressi, se huonontaa sekä eläimen vastustuskykyä että hedelmällisyyttä. Vaikutukset ulottuvat myös maidon herumiseen. 14 australialaisella maitotilalla tehty selvitys osoitti, että pelko ihmistä kohtaan selittää 30--50 prosenttia maidontuotannon vaihtelusta tilojen välillä.
Lisätietoa vasikoiden ja muiden eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista on luvassa piakkoin, kun Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen perustetaan Eläinten hyvinvointikeskus. Toiminta alkaa näillä näkymin jo ensi vuoden alussa. Keskuksessa etsitään keinoja kaikkien eläinten hyvinvoinnin kohentamiseen tuotantoeläimistä lemmikkeihin.