Unettomuuteen määrätään Suomessa helposti unilääkkeitä. Niiden käyttö on yleistynyt tasaisesti: vuosina 1990-2007 unilääkkeiden käyttö Suomessa lisääntyi 54 prosenttia.
Kansanterveyslaitoksen akatemiatutkijan Timo Partosen mukaan unilääkkeet tarjoavat tehokkaasti apua unettomuuden seurauksiin, mutta lääkkeet eivät poista unettomuuden syitä. Unilääkkeisiin liittyy myös riski riippuvuuden kehittymisestä.
Suomalaisista aikuisista noin 12 prosenttia kärsii jonkinasteisesta unettomuudesta. Partosen mukaan lähes jokainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa lyhytaikaisesta unettomuudesta esimerkiksi stressaavan elämäntilanteen vuoksi. Tällainen tilapäinen unettomuus hoituu kuitenkin yleensä itsestään.
Kiire valvottaa myös opiskelijoita
Vakavasta unihäiriöstä puhutaan vasta silloin, kun unettomuutta on jatkunut yli kuukauden verran. "Unilääkkeet ovat unettomuuteen se tavanomaisin ratkaisu, mutta on olemassa myös lääkkeettömiä keinoja. Moni saa apua ulkoilusta, toisia on auttanut vaikkapa lyhytpsykoterapia", Partonen kertoo.
Oulun kaupungin opiskeluterveydenhuollon lääkärin Liisa Lahden mukaan unettomuusongelmat vaivaavat yhä enemmän myös opiskelijoita.
Oulussa opiskelijaterveydenhuollon piirissä on yhteensä 15 000 toisen asteen opiskelijaa. Tämän lisäksi myös lukiolaiset kuuluvat opiskelijaterveydenhuollon piiriin.
"Unettomuus ja mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, ovat vaivoja, johon törmää työssä päivittäin", Oulun seudun ammattikorkeakoulussa järjestetyllä hyvinvointiviikolla unihäiriöistä ja jaksamisesta luennoinut Lahti kertoo.
Lahti arvioi, että opiskelijoiden kohdalla unettomuutta selittävät useimmiten kiire ja selkeän rytmin puute.
"Arki on usein kiireistä, ja myös opiskelijoiden paineet ovat kasvaneet", Lahti sanoo.
Uni on aivoille tärkeää. Lahden mukaan aivot vaativat rauhoittuneen tilan, jotta nukahtaminen olisi mahdollista. "Tutkimukset osoittavat, että ihminen tarvitsee joutilaisuutta voidakseen olla luova. Tuntuu, ettei tätä oteta tarpeeksi huomioon."
Lähtökohtana
lääkkeetön hoito
Opiskelijoiden unettomuuden hoidossa lähtökohtana on lääkkeettömyys.
"Rauhoittavia lääkkeitä emme mielellään määrää kuin tilapäisesti", Lahti kertoo.
Sen sijaan opiskelijoita ohjataan löytämään parempi unirytmi keskusteluavun ja esimerkiksi erilaisten rentoutusharjoitusten avulla.
"Musiikin kuuntelu voi auttaa. Samoin vaikkapa yksitoikkoisten sanojen toistaminen rauhallisen hengityksen tahdissa. Ennen nukkumaan menoa kannattaa myös välttää kahvin juontia, alkoholista puhumattakaan."
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa lähihoitajaksi opiskeleva Teija Kettukangas otti pienet nokoset koulun ala-aulan sohvalla kesken koulupäivän. Unettomuus ei ole nuorta naista vaivannut. "Nukun keskimäärin noin kahdeksan tunnin yöunia, joka on riittävästi. Nyt on vaan sen verran pitkä koulupäivä, että ajattelin hyödyntää hyppytunnin."
Kettukankaan pikaiset nokkaunet ovat Uniliiton toiminnanjohtajan Pentti Frin mielestä oivallinen esimerkki mikrounista, joita ihmisen kannattaa ottaa.
"Kun on väsynyt, pitää levätä. Jotkut ottavat nokoset avainnippu kourassa. Kun avaimet tippuvat kädestä, on aika herätä", unihäiriöistä kärsivien potilasjärjestöjen kattojärjestön toiminnanjohtaja vinkkaa.