F1-luokan MM-sarja alkaa viikonloppuna Australian Melbournessa. Ensimmäiset vapaat harjoitukset ajetaan aikaisin perjantaiaamuna
Suomen aikaa.
Turha sitä on kiistää. Henri Niskasellakin oli unelma.
Kempeleläinen nuorukainen ajoi vuosituhannen alussa muun muassa F3-luokassa Espanjan sarjassa. Suurin unelmista oli tietenkin autourheilun kuningasluokka Formula 1, mutta realistina Niskasella oli myös pienempiä haaveita.
"Eiköhän F1 ole jokaisella kuskilla mielessä. Minulla oli kuitenkin päällimäisenä ajatuksena, että tulisin arvostetuksi kuljettajaksi johonkin sarjaan ja saisin tästä itselleni ammatin. Euroopassa on monia hyviä sarjoja, joissa ei saa F1-tason palkkoja, mutta pystyy tulemaan toimeen", 27-vuotias Niskanen pohtii tänä päivänä.
Niskasen entisistä kilpakumppaneista esimerkiksi Heikki Kovalainen on lunastanut lippunsa huipulle. Niskanen myöntää, että aina silloin tällöin MM-sarjaa seuratessa mieleen hiipii ajatuksia omasta urasta.
"Niillä on kuitenkin turha kiusata itseä. En onnistunut pääsemään huipulle, mutta on turha katkeroitua: jokainen formulakuljettaja on ansainnut paikkansa."
Silti: kempeleläinen on kuin onkin saanut ammattinsa ajamisen kautta. Hänen uransa päättyi lopullisesti vuonna 2004, mutta mies jatkoi kilparatojen huumassa. Ensin mekaanikkona, nyt tallipäällikkönä. Niskanen on toukokuussa alkavan Suomen Renault 2000 -sarjan tallissa palkattuna päällikkönä. Kempeleen mies yrittää luotsata kolmea nuorta kuskia eteenpäin uralla - ja miksei itseäänkin.
"Voin olla hyvilläni: saan touhuta sitä, mistä tykkään."
Tuhdit budjetit
Kaudella 2002-03 Niskanen ajoi F3-luokan Espanjan talvisarjaa ja oli kolmas. Kaikki näytti uran suhteen hyvältä, mutta budjetin raapiminen kasaan ei ollut helppoa.
Jotta Niskanen olisi pystynyt ajamaan täyden sarjan testeineen päivineen, olisi rahaa tarvittu noin 250 000 euroa.
"Tuo sarja oli vielä edullinen."
Nykyään esimerkiksi F3-luokan eurocup-sarjan kauteen voi yhdellä kuljettajalla upota helposti 600 000-800 000 euroa. Siis lähes seitsemän oikein lotossa tai pienen jalkapallon liigajoukkueen kausibudjetti.
Niskanen joutui viheltämään pelin poikki vuonna 2003. Vuotta myöhemmin hän sai vielä yllätyskutsun Saksan sarjaan, mutta tauon jälkeen vire ei ollut täydellinen.
"En usko, että autourheilussa on hyvää tai huonoa tuuria. Muutenkin lähtökohta on se, että itselleen on oltava rehellinen. Laji vaatii kovaa itsekritiikkiä."
"Jos kaasu pysyy pohjassa, niin se helpottaa", Niskanen tietää.
Oksa oksalta
F1 on formuloissa oksalla ylimmällä ja sinne kiivetään oksa oksalta eteenpäin. Periaatteessa kaikki aloittavat kartingista. Sen jälkeen tulevat eri Formula Renault - ja Formula 3 -sarjat (kovimpana esimerkkinä Englanti ja Eurosarja) sekä GP2 -sarja.
Jonkun oksa katkeaa, kun taas jotkut harvat - kuten Kimi Räikkönen - pystyvät jättämään kertahypyllä muutaman oksan välistä matkalla huipulle.
"Uran rakentaminen on aina yksilöllistä. Markkinavoimat vaikuttavat, mutta kaikki lähtee silti nopeudesta ja taidosta", Niskanen muistuttaa.
Aloittevalla tallipäälliköllä Niskasella on omassa pilttuusaan kolme nuorta kuskia. Ville Miilumäki ja Toomas Heikkinen ovat 17-vuotiaita, Kalle Kulmanen vuotta nuorempi. Formula Renaultin Suomen sarja on sitä, mikä puuttui Niskasen aktiiviaikoina.
Kansainvälisesti suositun Formula Renaultin sarjoja ajetaan monessa eri maassa.
"Maailmalla on 850 samalta tehtaalta tullutta identtistä autoa. Tehot jokaisessa moottorissa ovat samat. Toki eri maiden sarjoissa on eroja. Toisissa maissa on kokeneempia tiimejä kuin toisissa."
Renault on napannut markkinoilla Formula Fordin valta-aseman. Lähes jokainen F1-kuljettaja on kaasuttanut Formula Renaultin kautta.
"Suomen sarja helpottaa kuskien etenemistä Euroopan radoille. Kynnys on pienempi, kun voi halvemmalla opetella niksit ja huipputiimien tavoille."
Sitä tekee kenties myös tallipäällikkö Niskanen.