Kaukovainiolla asuva Orvokki Juntunen tietää mitä on asua väljästi, ahtaasti ja vähän siltä väliltä. 1970-luvun lopussa hän muutti eron jälkeen neljän poikansa kanssa omakotitalosta yhden huoneen asuntoon. Reilu vuosi sen jälkeen hän sai poikiensa kanssa vuokra-asunnon Kaukovainiolta. Samaa kolmea huonetta ja keittiötä hän asuu vieläkin. Nyt yksin.
"Haaveilen rivitalokaksiosta, mutta en vielä tiedä minne päin muuttaisin. Viihdyn kyllä nykyisessäkin asunnossani. Kymmenen vuotta sitten huoneistossani tehtiin remontti. Silloin sain saunan ja aina haaveilemani puhtaat , valkeat seinät. Vieläkään en ole laittanut edes tauluja kaikille seinille", Juntunen nauraa.
Oman asuntonsa plussiksi Juntunen listaa myös ison parvekkeen ja keittiön. Pieni miinus syntyy viikonloppujumputuksesta, jota nuoriso silloin tällöin tarjoilee. "Mutta tokihan minä heitä ymmärrän. Olenhan itsekin ollut nuori!", hän huudahtaa.
Asunnolla on väliä
Vanha väite asumisunelmasta omakotitalossa järven rannalla keskellä kaupunkia ei pidä enää paikkaansa. Omakotitalo on kyllä edelleenkin monen unelma-asunto, mutta sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä. Tärkeintä on, että asunnossa on sauna ja äänieristys pelaa sekä ulkoa sisälle että toisin päin.
Samat asumistekijät nousevat tärkeiksi kaikissa asumismuodoissa. Tähän tulokseen tuultiin Huoneistokeskuksen teettämässä Miten haluaisit asua? -tutkimuksessa. Huoneistokeskus kyseli nettisivuillaan ihmisten asuntotoiveita heinä-elokuussa ja sai 11 558 vastausta. Otos on mittava, mutta koska kysymys on yhden firman ja sen nettisivuilla tapahtuneesta tutkimuksesta, eivät kysymykset ole tavoittaneet aivan koko kansaa. Suuntaa tulokset kuitenkin antavat.
Vastaajista 52 prosenttia unelmoi asumisesta omakotitalossa, kerrostalosta haaveilee 18 prosenttia ja rivitalosta 14 prosenttia. Vain neljälle prosentille vastaajista asumismuodolla ei ole mitään merkitystä.
Kodilta haetaan laatua
Kyselyyn vastaajille tärkein muuton syy on hakea asumiselleen lisää laatua (33 %). Hyvänä kakkosena tulee lisätilan tarve (25 %). Myös ensiasuntoa hakevien osuus on suuri, 24 prosenttia, mikä heijastelee korkotason laskua. Moni on valmis siirtymään vuokralta omaan asuntoon.
Asunnon laadukkuutta mitataan paitsi saunalla ja äänieristyksellä, myös tilankäytön tehokkuudella, keittiön koolla, hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä, kaupan läheisyydellä ja sillä, että asunnossa on suuri terassi tai parveke. Asunnon sijaitseminen hyvämaineisella alueella sijoittui kaikkien vastaajien listalla kahdeksanneksi tärkeimmäksi unelma-asunnon kriteeriksi. Omakotitalosta haaveilevien kohdalla asuntoalueen hyvämaineisuus ei sijoittunut kymmenen tärkeimmän joukkoon.
Omakotiasumisesta kiinnostuneet listasivat kärkeen saunan, lattialämmityksen ainakin joissakin tiloissa ja kodinhoitohuoneen. Rivi-, pari- tai erillistaloista unelmoivat pitävät tärkeimpinä hyvää äänieristystä, saunaa ja tilankäytön tehokkuutta. Kerros- tai pienkerrostaloihin toivotaan hyvää äänieristystä, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja tehokasta tilankäyttöä.
Huoneistokeskuksen kyselyn tuloksen haaveet eivät vastaa tarjontaa. Viime vuonna aloitettiin 28 500 asunnon rakentaminen, joista noin 45 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Oulun Huoneistokeskuksen myyntijohtaja Timo Jormakka sanoo tutkimustulosten päätyvän rakentajien pöydälle, ainakin vinkiksi. Jormakka toivoo tutkimuksella olevan merkitystä myös Oulun kaupungin tonttitarjontaan.
"Kaikki tontit ovat erittäin kysyttyjä. Tontteja voisi varmasti olla tarjolla enemmänkin", Jormakka pohtii.