Kuluvalla viikolla vietetään kansallista univiikkoa.
Miltä tuntuisi kellahtaa illalla patjalle, joka kaikkine mausteineen maksaa yli 30 000 euroa? Samalla rahalla saa esimerkiksi kelvollisen tuliterän auton tai pienen mökin syrjäseudulta.
Tänä vuonna kymmenkunta pariskuntaa Suomessa sijoittaa 30 tuhatlappusta patjaan, jota kutsutaan makuuhuoneiden Rolls Royceksi. Englantilaisvalmistajan Vi-Springin kalleimmassa patjassa kaikki materiaalit ovat luonnonmateriaaleja: mohairia, cashmiria, lampaanvillaa, puuvillaa, jopa silkkiä. Jouset ovat parasta vanadium-terästä ja runko Pohjois-Suomen metsissä kasvanutta tiivistä ja lujaa puutaÊ6;
Myyjän mielestä luksuspatjan hinnan vertaaminen autoon ei ole hullu ajatus.
"Me vietämme kolmanneksen elämästämme vuoteessa. Hyvän yöunen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se on tärkeä koko elimistön hyvinvoinnille jaksamiselle ja ehkäisee monia sairauksia. Sitä paitsi meilläkin on kalleimman malliin rinnalla myös edullisia laatupatjoja", toimitusjohtaja Harri Viemerö kertoo.
Superkalliiseen patjaan on varaa hyvin harvoilla suomalaisilla. Markkinoilla on runsaasti myös halvempia vaihtoehtoja, mutta niistäkin parhaat verottavat kuluttajan kukkaroa useilla tuhansilla euroilla. Viiden tai kymmenen tuhannen euron patja ei ole enää harvinaisuus suomalaisissa makuuhuoneissa.
Ovatko vähävaraisen siis väistämättä tuomittuja nukkumaan kehnommin kuin veroluetteloiden kärkipäässä keikkuvat suurituloiset?
Unitutkija, dosentti Markku Partinen on eri mieltä. "Hyvän patjan saa reilusti alle tuhannella eurolla. Puolueettomia tieteellisiä tutkimuksia patjojen ominaisuuksista on hyvin vähän. Esimerkiksi mainosten väitteet, joiden mukaan jotkut kalliit patjat lisäävät syvän unen määrää jopa 30 prosentilla, ovat tuulesta temmattuja."
Partisen mukaan paras vaahtomuovi- tai vaahtokumipatja on aina parempi vaihtoehto kuin monet joustinpatjat. "Patja on sitä parempi, mitä enemmän siinä on jousia. Parhaissakin joustinpatjoissa on tuhat jousta neliöllä, mutta vaahtomuovipatjassa ja niin sanotussa avaruuspatjassa on miljardeja ´jousia´."
Patjan hintaa kannattaa Partisen mielestä miettiä tarkkaan ja suhteuttaa se käytettävissä oleviin tuloihin.
"Vastaanotollani on ollut useita unettomuudesta kärsiviä potilaita, jotka ovat ostaneet tuhansien eurojen patjan, mutta eivät ole selviytyneet maksuista ja ovat menettäneet yöunensa. Se on ihan hullua."
Joustin- ja runkopatjoissa tärkeintä ovat jouset. "Jos ne kuluvat ja väsyvät, patja painuu kuopalle. Patja ei missään tapauksessa saa olla liian löysä, koska siitä tulee selkäkipuja. Toisaalta liian kovakaan patja ei ole hyvä. Jotkut pitävät avaruuspatjana tunnettua tempuria liian kovana, kun toiselle se voi olla hyvä valinta", Markku Partinen kertoo.
Jousien suhteen Harri Viemerö on samaa mieltä unitutkija Partisen kanssa. "Mainos johtaa kuluttajaa harhaan, jos se lupaa patjalle esimerkiksi 12 vuoden takuun, mutta jättää kertomatta, että jouset eivät kuulu takuun piiriin."
Suomessa kuluttajaviranomaisten tietoon on tullut useita tapauksia, joissa patjan jouset ovat väsähtäneet jo parissa vuodessa. Hämmentynyt kuluttaja on jäänyt vaille korvausta, koska takuu on koskenut patjan muita materiaaleja, mutta ei jousia.
Hyvältä patjalta edellytetään jousien kestävyyden lisäksi hengittävyyttä ja että se mukautuu nukkujan vartalon muotoihin.
Jousituksen yksilöllinen säätö on viety pisimmälle kotimaisen Unikulman kalleimmissa patjoissa: asiakas viedään myymälässä testipatjalle, jossa tietokone mittaa painon jakaantumisen sekä vartalon kurvit ja kaaret, ja tuloksena on yksilöllisesti jousitettu patja.
Tekniikalla on hintansa: Unikulman eniten myyty "tietokonepatja" maksaa 160 sentin levyisenä noin 4 500 euroa ja kallein noin 6 500, kun saman valmistajan halvimman vakiojousitetun vuoteen saa noin 1 400 eurolla.
Useimpia joustinpatjoja saa myös runkopatjana ja jenkkialustalla, moottoroituna ja jopa hierontalaitteella varustettuna.
Moottoroidut vuoteet jakavat mielipiteet. Unitutkijoiden mielestä sänky on nukkumista varten, ei lehtien tai kirjojen lukemiseen.
"Toisaalta jos muutaman sivun lukeminen rentouttaa ja rauhoittaa, ei siitä mitään haittaakaan voi olla", Markku Partinen sanoo.
Patjan hengittävyys on tärkeää, jotta hikoilu ei haittaa unta, mutta toisaalta nukkujaa ei palella.
Kuluttaja-lehti teki kolme vuotta sitten suuren testin, jossa oli 19 patjaa: kuusi joustinpatjaa, seitsemän runkopatjaa, kaksi jenkkisänkyä ja neljä jousetonta patjaa.
Testattujen patjojen hinnat vaihtelivat 100 eurosta yli 2 000 euroon. Kaikkein kalleimpia Suomessa myytäviä patjoja ei ollut mukana.
Perusteellisissa testeissä patjojen hengittävyyttä mitattiin kammiossa, jonka lämpötila oli 37 astetta ja kosteus 50 prosenttia. Viisi tuntia kestäneessä testissä selvitettiin, kuinka paljon patjat imivät kosteutta.
Lämmönjohtokykyä tutkittiin nolla-asteisessa kammiossa, jossa ilman kosteuspitoisuus oli 50 prosenttia. Testi kesti 10 tuntia.
Testeissä selvitettiin myös patjojen vakautta ja vaimennuskykyä sekä myötäilevyyttä ja tuen antamista keholle. Kulutuskestävyydessä kuljetettiin patjoilla 140 kilon painoista telaa 30 000 kertaa edestakaisin patjan päällä, 16 kertaa minuutissa.
Syttymistestissä patjalle laitettiin palava savuke. Kaikki patjat läpäisivät savuketestin.
Kaikki testatut patjat saivat vähintään tyydyttävän arvosanan, mutta tulokset osoittivat, ettei kallein patja välttämättä ole paras. Testin halvimmat patjat pärjäsivät yhtä hyvin tai paremmin kuin monta kertaa kalliimmat saman ryhmän patjat. Laatuerot olivat selvästi pienempiä kuin hintaerot.
