"Kaksi ja puoli vuotta sitten joulunpyhien aikaan selaisin myytäviä kohteita, ja löysin tämän talon. Välittäjää ei tahtonut saada kiinni ja sitten ei löytynyt avaimiakaan. Tiesin heti pihaan ajaessani, että tässä se on", muistelee Nina Hämäläinen rakkautta ensi silmäyksellä -kokemustaan.
Pitkäaikainen haave omasta maatilasta toteutui, kun kaupat talosta tehtiin. Helmikuussa Hämäläinen pakkasi kaupunkikaksionsa tavarat sekä Kerttu-tamman muuttokuormaan ja aloitti maalaiselämän Iissä.
Talolle oli nimi jo mietittynä, mutta muuta valmista Kerttulassa ei sitten ollutkaan.
Aikanaan Ylikiimingistä Iihin siirretty yli satavuotias hirsitalo ja Olhavan osuuskauppana palvellut, niin ikään hirsirunkoinen talli olivat vuosien saatossa päässeet kuntoon, joka olisi heikompaa hirvittänyt. Piha oli kasvanut umpeen, eikä talossa ollut edes sisävessaa.
"Kyllä sain kuulla että ihan hullun hommaa", Kerttulan emäntä nauraa.
"Mutta aloitin siitä mikä oli sillä hetkellä tärkeintä, eli sisävessasta ja suihkusta. Oli hieno tunne sen talvisen pihanperällä juoksemisen jälkeen, kun kylpyhuone huhtikuussa viimein valmistui."
Panu Kailan Talotohtori-teos on tässä huushollissa ollut ahkerassa käytössä. Kirjojen lisäksi kätevän emännän käsissä pysyvät myös työkalut, ja suurimmaksi osaksi Hämäläinen on tehnytkin työt itse.
Ja vaikka vanha talo ja pihapiiri ovat loppumaton projekti, yhtään täydellisen epätoivon hetkeä Hämäläinen ei matkan varrelta muista eikä myönnä:
"Itselleni ja ajan kanssa kun tekee, niin saa juuri sellaista jälkeä joka itseä miellyttää."
Ensimmäisen kesän projekti hevosihmiselle oli - tietenkin - hevosten tarhojen, laidunten ja ratsastuskentän perustaminen. Vaikka kylän pinnassa ollaankin, naapurusto on ottanut hevoset hyvin vastaan.
"Kävin ennen kaupantekoa tervehtimässä naapurit ja kysymässä mielipiteen hevosista. Meidät toivotettiin tervetulleeksi ja otettiin hyvin vastaan", Hämäläinen kiittelee.
Tänä kesänä hevosille on löytynyt mukavasti laitumia tästä lähiympäristöstä. Hevoset ovat tehneet kylällä maisemanhoitotyötään sillä aikaa, kun emäntä on uurastanut rakennustyömaan parissa.
Työtä Kerttulassa riittää niin pihassa kuin pirtissäkin, ja jokainen työvaihe poikii lisää tekemistä. Uusiksi ovat menneet LVI- ja sähköjärjestelmät, tallin puolella hirsirunkoa myöten käytännössä kaikki. Seuraava iso kohde on vesijohtojen uusiminen. Vanhassa talossa on omat konstinsa, mutta myös henki, jota uuteen ei rahalla saa.
"Koko ajan löytyy jotain uutta, joka kertoo talon vaiheista ja entisistä asukkaista. Mukava ajatella, että minä teen nyt oman osani ja lisään oman kädenjälkeni tämän talon historiaan", Hämäläinen pohtii.
Maisemanvaihdos ja elämäntyylin muutos ovat olleet Nina Hämäläiselle yksinomaan myönteinen kokemus.
Saappaat ovat painuneet kirjaimellisesti saveen ja multa kynsien alle - pysyvästi, arvelee Kerttulan emäntä.
"Hevosten kanssa harrastaminenkin on muuttunut erilaiseksi. Kaupunkitallilla tuskin olisin ensimmäistäkään irtokenkää lyönyt itse kiinni. Hevosten kanssa tulee nyt oltua ja tehtyä enemmän, ja harrastaa voi omien aikataulujen mukaan. Enää en lähtisi kaupunkiin."