Undac kamp­pai­lee pienten kylien saa­mi­sek­si nor­maa­lin elämän alkuun

YK on lähettänyt Thaimaan katastrofialueelle asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa pieniä kyläyhteisöjä palaamaan omille asuinalueilleen ja omien elinkeinojensa pariin.

YK on lähettänyt Thaimaan katastrofialueelle asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa pieniä kyläyhteisöjä palaamaan omille asuinalueilleen ja omien elinkeinojensa pariin.

Undac-ryhmän avustusasiantuntija Jari Vainio kertoo, että suurimmat tuhot kaupunkien ulkopuolella ovat kohdistuneet kalastajakyliin.

"Ryhmämme on toimittanut kalastajille työkaluja kuten verkkoja ja kalastusveneitä. Uuden keskikokoisen veneen hinta on noin 600 dollaria. Se on suuri summa paikallisille", kertoo 20 vuotta maailman kriisipesäkkeissä työskennellyt Vainio.

Kalastajakylistä väliaikaisiin majoituspaikkoihin - kuten telttaleireihin, kouluihin ja sairaaloihin - siirretyt ihmiset voivat Vainion mukaan toistaiseksi erittäin hyvin. Aikaa tosin ei ole tuhlattavaksi.

"Thaimaalaiset vapaaehtoistyöntekijät ovat toimittaneet rannikolta evakuoiduille vettä ja ruokaa. Niiden loppumisesta ei ole välitöntä vaaraa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että avustusten perille saanti on siviilien käsissä. On epävarmaa, kuinka kauan he jatkavat tarvikekuljetuksia."

"Tämän vuoksi kylien asukkaat olisi pikaisesti saatava normaalin elämän alkuun ja sitten tarvikekuljetukset pitäisi siirtää jonkin kansainvälisen avustusjärjestön vastuulle", pohtii Vainio.

Undac tekee läheistä yhteistyötä Kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. SPR:n tiedottaja Timo Korhonen kertoi tiistaina, että SPR on ottanut tehtäväkseen lääkkeiden ja muun lääkemateriaalin toimittamisen katastrofialueen sairaaloihin.

"Kulkutauti sitoisi
valtavasti työvoimaa"

Vainio tyrmää Phuketissa päivittäin kiertävät huhut kulkutautiepidemioista. Infektiotauteihin erikoistuneen lääkärin ominaisuudessa hän uskaltaa vakuuttaa, ettei minkäänlaisia merkkejä esimerkiksi kolerasta ole edelleenkään löytynyt.

"Onneksi kolerahavaintoa ei ole tehty, koska niiden ilmaannuttua alueelle pitäisi lähettää valtavasti lisää ammattimaista työvoimaa", Vainio toteaa.

Hän kertoo, että ensimmäiseksi pitäisi selvittää, kuinka moneen ihmiseen nopeasti leviävä kolera on ehtinyt tarttua. Sitten tartunta-alue olisi eristettävä tehokkaasti.

"Etsintä- ja eristysryhmien lisäksi tarvittaisiin työntekijöitä, jotka desinfioisivat tartunta-aluetta ja kokoaisivat ihmisten ulosteita. Koska kolera tarttuu ruoan, juomaveden ja huonon hygienian lisäksi myös kärpäsistä, olisi joidenkin keskityttävä hyönteisten torjuntaan."

"Lääkintätehtäviin tulisi tarttua välittömästi ensimmäisen havainnon jälkeen. Kolera aiheuttaa voimakasta ripulia, joka johtaa elimistön kuivumiseen. Siihen saattaa menehtyä hyvin nopeasti, kertoo Vainio, joka on useaan otteeseen kamppaillut koleraa vastaan Sambiassa ja Nigeriassa."

Ilmoita asiavirheestä