Unari Akatemia tuo heinäkuun 21.-22. päivinä noin 70 kilometrin päässä kirkonkylästä sijaitsevaan pieneen Unarin kylään maamme eturivin savottaperinteen ja -historian asiantuntijat.
Akatemian kolmannen seminaarin aiheena on suurten savottojen aika ja metsien merkitys Lapin ihmiselle.
Vuonna 2002 ensimmäisen seminaarinsa pitäneen Unari Akatemian käynnistäjä, Oulun maakunta-arkiston eläkkeellä oleva johtaja Samuli Onnela on hankkinut kotikyläänsä nimekkään luennoitsijakaartin.
Metsähallituksen ja talonpojan kohtaamisesta Peräpohjolassa kertoo Anne Ruuttula-Vasari Oulun yliopistosta, Lapin uitoista Hanna Snellman Helsingin yliopistosta ja yhtiöiden metsänhankinnasta Lapissa Tapio Karjalainen Oulun yliopistosta. Seminaarin johtaja Samuli Onnela itse kertoo Keski-Lapin metsienkäytön historiasta.
Perinnekoulutusta ja oma kyläkirja
Sateenvarjoksi Unarin yhdistyksille ja toimijoille perustettiin viime talvena Unari-Seura, joka on ollut aktiivisesti mukana käynnistämässä kuukauden päivät toiminutta EU-rahoitteista Unarin elinkeinojen kehittämishanketta.
Akatemian järjestelyiden lisäksi puolitoista vuotta kestävän hankkeen aikana luetteloidaan ja kuvataan Heikki Huttulan kylämuseon esineistö.
Metsäpoluista polkupyöräreitistö
Merkittävimmistä esineistä laaditaan myös selostus eli kirjataan niihin liittyvät tiedot, taustat ja alkuperä.
"Ensi vuonna aloitetaan myös perinnekoulutus, missä käymme läpi Unarin historiaa ja kehitystä tähän päivään saakka. Sen jatkeeksi teemme oman kyläkirjan", Samuli Onnela kertoo.
Unarin historiassa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia.
Kylän ympäristössä on runsaasti historiallisia muistomerkkejä kuten vanhoja hautoja Kemiläissaaressa sekä Lapin ja lannan raja.
Perinnekoulutuksessa on tarkoituksena kerätä talteen tarinat ja niiden takana oleva historiallinen tieto. Samuli Onnelan lisäksi koulutusta vetävät Jaakko Ylitalo ja Pekka Konola. Elinkeinoprojektiin kuuluu myös matkailua hyödyttävän infrastruktuurin kehittäminen. Ennen nykyisen maantieverkoston syntymistä, kylästä kuljettiin naapurikyliin ja savottakämpille polkuverkostoa pitkin.
"Polkuja metsissä on noin 300 kilometriä. Niitä voitaisiin kunnostaa pyöräilyreiteiksi. Myös Leviltä Unarin kautta Luostolle johtava moottorikelkkaura on tarkoitus rakentaa reitiksi", Ylitalo kertoo.
Kuha Unarin saaliskalaksi
Erillishankkeena unarilaisilla on tarkoitus tehdä järvestään urheilukalastusjärvi.
"Jo kymmenen vuoden ajan järveen on istutettu kuhaa, joka menestyy hyvin. Samoin taimenta on järveen istutettu. Talvella kalastajat vetävät jään alla nuottaa, joka varmasti kiinnostaa matkailijoita", Ylitalo sanoo.
Järven toisella puolella sijaitsevaan Uimaniemen kylään on tarkoitus perustaa vanhojen maatalouskoneiden museo. "Kylässä on vielä vanhoja ryskiä, joilla on puitu viljaa. Tarkoitus on kylvää kunnon ohrapelto, jonka jyvät ensin puidaan vanhalla ryskällä ja sitten jauhetaan lähellä olevassa Ulingaskönkään myllyssä", Ylitalo suunnittelee.