Liikenne- ja viestintäministeriössä LVM:ssä pohditaan mahdollisuuksia antaa mobiiliverkkoyhtiöille oikeus rakentaa yhdessä kolmannen sukupolven matkapuhelin- eli umts-verkkoja. Monissa maissa tähän on jo menty.
Suomessakin yritykset tekevät jo nyt yhteistyötä, mutta voimassa olevat toimiluvat eivät mahdollista niin laajaa yhteistyötä kuin ainakin osa alan yrityksistä haluaisi. Yrityksillä on jo nyt velvollisuus esimerkiksi mastojen yhteiskäyttöön.
Yhteistyötä toivotaan lähinnä harvaan asuttujen Itä- ja Pohjois-Suomen verkkojen rakentamisessa ja hyödyntämisessä.
"Yhteistyö harvaan asutuilla seuduilla on aivan välttämätöntä", telekonserni Finnetin toimitusjohtaja Matti Makkonen sanoo.
Finnetin mobiilipalveluita tarjoaa DNA.
Kun toimiluvat myönnettiin keväällä 1999, mobiilimaailman uskottiin jatkavan räjähdysmäistä kasvuaan. Silloin kalliiden verkkojen rakentaminen omin voimin Hangosta Utsjoelle ei olisi ollut kenellekään suuri kysymys.
Kun nykyisen toiminnan pohjana olevaa gsm-verkkoa rakennettiin, yhtiöt haalivat asiakkaita juuri verkon kattavuudella.
"Nyt ei ole enää totaalisesta murroksesta kysymys kuten gsm:ssä. Gsm toi aivan uudentyyppisen palveluvalikoiman", Makkonen selvitti tarvetta yhteistyöhön STT:lle.
Hänen mukaansa nyt kyse on lähinnä evoluutiosta eli vanhan edelleen kehittymisestä: kilpailtuja palveluja on jo tarjolla ja olemassa olevat verkot takaavat kilpailun jatkossakin.
Uusi tekniikka tuo entistä laajemmat, monipuolisemmat ja nopeammat palvelut matkapuhelimiin.
Toimiluvat kiertäneet
Kysymys umts-verkkojen yhteiskäytöstä kytkeytyy Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen laajakaistastrategiaan. Entistä nopeampia ja monipuolisempia telepalveluja voidaan tarjota niin lanka- kuin mobiiliverkossa.
Liikenne- ja viestintäministeriön piti ottaa umts-verkon mahdolliseen yhteiskäyttöön kantaa jo maaliskuun lopussa, mutta aikataulu on venähtänyt. Ministeri Leena Luhtasen (sd.) kantaa odotetaan kuitenkin lähiaikoina.
LVM:n viestintämarkkinaosaston päällikkö Harri Pursiainen pitää tilanteen kartoitusta perusteltuna jo siksi, että aikanaan myönnetyt toimiluvat ovat yritysjärjestelyjen vuoksi yhtä lukuun ottamatta uusilla yrityksillä.
Soneran toimilupa on siirtynyt TeliaSoneralle. Telian saama lupa on Finnetverkoilla. Finnet-ryhmän Kolmegeen lupa on nyt kokonaan ruotsalaisella Tele2:lla. Elisa-konserniin kuuluva Radiolinjakin on tehnyt sisäisiä järjestelyjä: verkot ovat Radiolinja Origolla.
Osa Suomesta voisi riittää
Finnetin Makkosen mielestä verkkojen yhteiskäyttö pitäisi sallia niin laajasti kuin operaattorit hyväksi näkevät, mutta hänkin muistutti nykyisten toimilupien rajoituksista: jossakin kulkee raja, jolloin verkko ei ole enää oma ja itsenäinen.
"Olisi kuitenkin järkevää, että operaattorit voisivat jossakin määrin tehdä yhteisiä verkkoratkaisuja", Makkonen sanoi.
LVM:ssä yritetään nyt täsmentää rajanvetoa. Todennäköisesti ratkaisuksi tulee, että kunkin yhtiön oman verkon on katettava tietty osa Suomea.
Kattavimpien verkkojen omistajat suhtautuvat varovaisemmin tai jopa kielteisesti yhteistyön lisäämiseen. Ne pelkäävät muiden pääsevän niiden siivellä samalle viivalle.
Finnetin Makkonen uskoo, että yhteistyö on lopulta kaikkien etu.
"Niin vahvaa tekijää täällä ei ole, etteikö sekin voisi hyötyä yhteistyöstä", Makkonen arvioi.
Umts-verkot piti avata viimeistään vuonna 2002. LVM hyväksyi avaukseksi koe- tai rajatussa käytössä olevan verkon. Todellisuudessa umts-verkko koostuu vanhan ja uuden yhdistelmästä.
Toiminnan odotetaan pääsevän kunnolla käytiin viimein ensi vuonna. Silloin tarjolla toivotaan olevan umts-puhelimia, joiden lastentaudit on ratkaistu.