Umts-tu­ki­ase­ma nousee pystyyn muu­ta­mas­sa päi­väs­sä

"Periaatteessa umts- ja gsm-antennien asentaminen on ihan samanlaista", sanoo RF-asentaja Heikki Laukkonen. Kahden asentajan ryhmä tekee töitä katolla tai mastossa sekä kaksi rakennuksen sisällä, ja homma on valmis parhaimmillaan neljässä päivässä.

"Periaatteessa umts- ja gsm-antennien asentaminen on ihan samanlaista", sanoo RF-asentaja Heikki Laukkonen. Kahden asentajan ryhmä tekee töitä katolla tai mastossa sekä kaksi rakennuksen sisällä, ja homma on valmis parhaimmillaan neljässä päivässä.

Ryhmäpäällikkö Jan Strandberg ja Laukkonen esittelevät Radiolinjan umts-tukiaseman antenneja lumisella toimistotalon katolla Espoon Olarissa. Vieressä kylpee marraskuun kylmässä auringonvalossa vanhoja gsm-matkapuhelinten tukiasemien antenneja.

Maallikko ei erota antenneissa mitään eroa. Samanlaisia harmaita, ilmeettömän näköisiä korkeita ja kapeita levyjä. Värikkäintä katolla ovat Strandbergin ja Laukkosen keltaiset suojakypärät.

Tekniikka antennien takana on kuitenkin erilaista. Umts eli Universal Mobile Telecommunications Systems on kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikka, jonka pitäisi mullistaa nykyinen toisen sukupolven gsm-tekniikkaan perustuva matkaviestintä.

Etua Nokian naapuruudesta

Umts iskostui tajuntaan viimeistään silloin, kun keskustelu Soneran 4,3 miljardin euron umts-tappioista velloi kuumimmillaan. Umts ei kuitenkaan ole vain Saksassa ilmaan haihtunutta rahaa, vaan verkkoja rakennetaan jo täyttä päätä.

Radiolinjan kolmannen sukupolven palveluista vastaavan ohjelmajohtajan Martti Meisalon mukaan umts-verkkoa on rakennettu Suomessa jo parin vuoden ajan. Radiolinjalla on jo kymmeniä toimivia umts-tukiasemia pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Kolme muuta luvanhaltijaa, Sonera, Finnet- ryhmän 3G ja Telia ovat myös aloittaneet verkkojen rakentamisen.

Meisalo arvioi, että umtsiin luotiin liikaa odotuksia. Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot eivät ole jotakin yhtäkkiä tulevaa ihmeellistä vaan jatkuvaa kehitystä. Umts-puhelimien puuttuminen markkinoilta on tehnyt myös verkkojen rakentamisen rauhallisemmaksi kuin vielä pari vuotta sitten ennakoitiin.

Suomi on myös umts-tekniikassa kärkimaita. Euroopassa toiminnassa ei ole kuin muutama umts-verkko. Radiolinjan tukiasemarakentamisesta vastaavan projektipäällikön Timo Vidingin mukaan kyse on pioneerityöstä.

"Ei haittaa, että olemme Nokian naapurissa. Teknisten ongelmien ratkaiseminen on helpompaa", Viding sanoo.

Antennit osataan piilottaa hyvin

Umts-tukiasemia rakennetaan monenlaisiin paikkoihin. Toimistotalojen kattojen lisäksi umts-antenneja voidaan sijoittaa olemassa oleviin gsm-tukiasemien mastoihin tai rakentaa uusia mastoja. Niitä on asuintalojen katoilla ja kauppakeskusten tai liikenneasemien sisällä.

"Antennit osataan piilottaa osaksi rakennusta", Viding kertoo. Esimerkiksi Helsingin keskusta on täynnä tukiasemia, mutta harva huomaa niitä. Myös maaston värisiä mastoja on kehitetty.

Oman ongelmansa tuovat kauppakeskukset ja junat, joiden ikkunat ovat ns. selektiivilasia. Lasi suodattaa auringon säteilyn lisäksi radioaaltoja, joten rakennuksen tai vaunun ulkopuolelle pitää rakentaa oma antenni ja kytkeä se sisäpuolella sijaitsevaan verkkoon, jossa on omat antennit.

Antennin lisäksi rakennusten sisällä tai maston juurella on varsinainen tukiasema. Miehen mittainen tietoteknistä laitteistoa sijaitseva kaappi tarvitsee puhtaan ja lämpötilaltaan tasaisen tilan, jonne ulkopuoliset eivät pääse. Korkeissa rakennuksissa tila kannattaa sijoittaa yläkerrokseen, jotta tuhdin kaapelinipun vieminen rakennuksen läpi antenniin ei kävisi kohtuuttoman vaikeaksi.

"Hyvä arkkitehti osaa ottaa vaatimukset huomioon", Viding arvioi.

Omakotialueet ongelmallisia

Suomessa ei ole ollut minkäänlaista joukkoliikehdintää tukiasemien rakentamista vastaan, kuten mm. Saksassa ja Ruotsissa on ollut. Tapauksia on joitakin harvoja, joissa useimmiten asunto-osakeyhtiöt ovat vastustaneet tukiaseman rakentamista.

Radiolinjalaisten mukaan umts-antenneista ei lähde säteilyä sen enempää kuin gsm-antenneista. Antennit sijoitetaan niin, etteivät tavalliset ihmiset liiku niiden välittömässä läheisyydessä.

Ongelmallisimpia paikkoja ovat omakotialueet, joilla ei ole korkeita rakennuksia. Vidingin mukaan ihmiset eivät halua alueelleen mastoja, joista aiheutuu esteettistä haittaa.

"Silloin palvelu on ja pysyy huonona", hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä