Brittiläinen professori Ken Binmore puolusti maanantaina Helsingissä suurta kohua aiheuttaneita umts-huutokauppoja, joiden seurauksena eurooppalaiset teleoperaattorit ovat velkaantuneet korviaan myöten.
"Lisenssit ovat julkista varallisuutta. Kansalaisilla on oikeus saada niistä markkinahinta", umts-huutokauppojen isäksi kutsuttu Binmore sanoi.
Helsingissä järjestettävässä julkisen talouden tutkijoiden vuosikongressissa esitelmöinyt Binmore piti umts-lupien jakamista ns. kauneuskilpailujen avulla tukiaisten antamisena teleyhtiöiden osakkeenomistajille.
Muun muassa Suomi, Ruotsi, Ranska ja Espanja jakoivat kauneuskilpailuilla umts-luvat eli kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkolisenssit. Huutokaupoilla lupansa jakoivat mm. Saksa ja Britannia hintojen noustessa korkeimmillaan Saksassa tähtitieteelliseen yli 50 miljardin euron summaan.
Binmoren mielestä kauneuskilpailut ovat myös arkoja korruptiolle. Suomea ja Ruotsia väitteet ruskeista kirjekuorista eivät koske, mutta Ranskassa ja Espanjassa lisenssien jakoon liittyi epäilyttäviä piirteitä. Erityisesti Ranskassa lupien jakaminen kansallisille operaattoreille oli fiasko.
"Ranskalaisia veronmaksajia huiputettiin", Binmore arvosteli.
Britannian ja usean muun Euroopan maan umts-huutokaupat suunnitelleella Binmorella on oma maine puhdistettavanaan, sillä häntä on syytetty umts-lisenssien hintojen karkaamisesta käsistä ja sen seurauksena operaattorien velkakriisistä. Hän ei niele syytteitä.
"En tunne itseäni syylliseksi. Miksi minun pitäisi", hän kysyi.
Teleoperaattorit ovat hänen mukaansa valehdelleet, että hänenlaisensa ihmiset olisivat keksineet korkeat hinnat, jotka operaattoreiden olisi sitten ollut pakko maksaa markkinoille päästäkseen. Hän sanoi operaattorien itsensä päättäneen, kuinka paljon ne olivat valmiita maksamaan luvista.
"Teleala itse kantaa päävastuun", hän väitti.
Binmore kertoi olleensa itse hyvin hämmästynyt hintojen noususta umts-huutokaupoissa. Hänen mukaansa kolme kuukautta ennen Britannian umts-huutokauppaa sen ennustettiin epäonnistuvan, ja hän itsekin odotti luvista vain kymmentä miljoonaa euroa.
Lopulta huutokauppaan ilmaantui 13 tarjoajaa, ja lupien yhteishinta nousi lähes 40 miljardiin euroon.
"Teleala ei näyttänyt olevan kovin hyvä arvioimaan kustannuksiaan", hän sanoi.
Hän huomautti, että markkinat olivat erittäin tyytyväisiä umts-huutokauppoihin.
Operaattoreiden osakekurssit romahtivat vasta, kun Nasdaq-teknologiapörssi romahti aivan muista syistä Yhdysvalloissa, hän selitti.
Euroopan unioni teki Binmoren mukaan raskaita virheitä umts-lupien suhteen. Kaikki kansalliset luvat olisi hänen mielestään pitänyt jakaa yhdessä suuressa EU:n laajuisessa huutokaupassa, jolloin luville olisi syntynyt oikea markkinahinta.
Nyt esimerkiksi Saksan huutokauppaan osallistuneilla yhtiöillä ei ollut tietoa hinnoittelun kannalta oleellisesta asiasta, muiden maiden lupien hinnasta.
Toinen EU:n virhe oli hänen mielestään se, ettei EU harkinnut koskaan vakavasti mahdollisuutta antaa operaattorien jakaa investointikustannuksiaan.
Nyt mm. Saksassa kaikki kuusi luvanhaltijaa joutuvat rakentamaan omat mastonsa, mihin hänen mukaansa ei ole mitään todellista syytä.
Kauneuskilpailuissa halvalla tai ilmaiseksi omissa maissaan umts-luvan saaneet yhtiöt saattoivat myös osallistua huutokauppoihin muissa maissa. Se oli omiaan korottamaan umts-huutokauppojen hintatasoa.
"Espanjalaisilla ja ranskalaisilla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, mikä lisenssien todellinen arvo markkinoilla on", Binmore syytti.
Muun muassa Sonera sai Suomessa umts-luvan ilmaiseksi kauneuskilpailun perusteella. Yhtiön kuulut 4,3 miljardin euron umts-alaskirjaukset johtuvat osallistumisesta Saksan huutokauppaan, jossa kumppanina oli espanjalainen Telefonica.