Pudasjärven urheilijoiden puheenjohtaja Heino Ruuskanen ja seuran sihteeri Marko Koivula kasaavat myhäillen kesän pilkkikisojen banderolleja odottamaan seuraavan vuoden tempausta.
Parivaljakko on oiva esimerkki siitä, miten entistä kovemmaksi lajiksi käyneeseen urheiluseurojen varojen keruuseen saadaan talkoilun rinnalle puhtia luovalla ajattelulla.
Pudasjärvelläkin urheiluseuralla oli viime vuosikymmenen puolivälissä velkaa silmät ja korvat täynnä. Noin 200 000 euron velkataakan edessä moni olisi ollut valmis heittämään pyyhkeen kehään, mutta seuran johto ei luovuttanut.
Talouspaineiden keskellä syntyi aluksi aivan pähkähullu idea umpihankihiihdosta, josta tuli mittava valtakunnallinen tapahtuma. Umpihangen siivittämänä jatkeeksi ideoitiin kesäpilkin MM-kisat.
Noin 300 000 euron vuotuisesta budjetista kolmannes kerätään omilla tempauksilla. Kahden suuren tapahtuman lisäksi varoja kootaan myyjäisillä ja jääkiekkomatseihin järjestettävillä pelimatkoilla.
Pudasjärvellä urheilijoiden aktiivisesti toimivien seitsemän jaoston kautta talkoissa on mukana satoja ihmisiä. Porukka ei ole jäänyt hykertelemään tyytyväisyyttään, vaikka kahdesta isosta tapahtumasta on saatu kannattava. Ideamylly jauhaa jatkuvasti uusia tempauksia.
Marko Koivula arvioi, että yksi isompi tempaus vielä ehkä onnistuisi polkaista seuran omin voimin, mutta sitten rahkeet loppuvat. "Olisiko se hirven vedon SM-kisat", Heino Ruuskanen virnistää.
Liikuntamatkailussa
avuksi alihankinta
Pudasjärvellä viritelläänkin kolmen ja puolen vuoden mittaista hanketta, jolla ryhdytään kokoamaan koko pitäjän voimia erilaisten tempausten järjestämisessä.
Ajatus on virinnyt esiselvitystä tehneessä Hullukylä-projektissa. Jatkoprojekti on tarkoitus aloittaa ensi vuonna, johon tarvitaan rahaa 600 000 euroa.
Projektilla aiotaan luoda malli, jossa erilaisia tapahtumia kokoaisi yksi järjestäjä. Se hankkisi ohjelmapalvelut yrittäjiltä sekä tapahtumiin tarvittavan väen ja välineistön. Monesta pienestä osasesta koostuva ohjelma myytäisiin tilaajalle yhtenä pakettina.
Ideat muuttuvat
lihaksi kovalla työllä
Heino Ruuskanen sanoo, että uusien tempausten aloittaminen vaatii vuosien ponnistuksen, ennen kuin näkee, kantaako idea.
Ennen varojen keruu oli suoraviivaisempaa. Moni seura kartutti kassaansa muun muassa järjestämällä tansseja. Pudasjärvellä Jyrkkäkosken tanssilavalla on ollut hiljaista, sillä peli on mennyt parketillakin kovaksi.
"Huvipuolella on melkoinen mafia. Ostetaan heti pois, jos nähdään, että jokin uusi paikka on tulossa", Ruuskanen sanoi.
Marko Koivula arvioi, että vetävän tanssipaikan avaamiseen tarvitaan 500 000 euron pääoma ja vuosia kovaa työtä. Sittenkään onnistumista ei voi taata.
Koivula kertoo, että 1994 lähes seuran kaataneesta vanhasta velasta on jäljellä enää 6 000 euroa.
Pöydän railakkaasta putsaamisesta kertoo se, että operaation keskellä seura on ostanut oman kiinteistön veikkauspisteelle ja kahviolle, jonka jälkeen vierasta pääomaa on 40 000 euroa.
"Eikö velkaa pidä tämän verran ollakin", Heino Ruuskanen hymyilee.