UM karsii pie­nim­mät kan­sa­lais­jär­jes­töt ke­hi­tys­yh­teis­työs­tä

Ulkoministeriö tiukentaa ehtoja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Vastedes tukirahoitusta hakevien järjestöjen pitää olla vähintään kahden vuoden ikäisiä ja niillä on oltava ainakin kolmekymmentä jäsentä.

Ulkoministeriö tiukentaa ehtoja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Vastedes tukirahoitusta hakevien järjestöjen pitää olla vähintään kahden vuoden ikäisiä ja niillä on oltava ainakin kolmekymmentä jäsentä.

Rajoista voidaan poiketa vain hyvin perustein, todetaan torstaina julkistetussa uudessa kehitysyhteistyölinjauksessa.

Järjestöjen kanssa valmistellussa linjauksessa päädyttiin rajaukseen, koska kovin pienillä ja uusilla järjestöillä on vaikeuksia selviytyä hankkeista. -- Huonoa työtä ei voida tukea, vaikka se olisi kuinka sympaattista, sanoi kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Paula Lehtomäki (kesk.).

Ministeriö vaatii kansalaisjärjestöiltä hankkeisiin 15 prosentin omarahoitusta, josta puolet voidaan kattaa vapaaehtoistyöllä. Tämä johtuu suoraan valtiontukisäännöistä, jotka edellyttävät oman rahan osuutta kaikkiin tuettaviin hankkeisiin.

Pienille ja keskisuurille kansalaisjärjestöille varataan kaikkiaan 30 prosenttia ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suuntaamista rahoista sillä edellytyksellä, että vaatimukset täyttäviä hakemuksia löytyy riittävästi. Suurimmat tuensaajat ovat kumppanuusjärjestöjä, joiden kanssa UM tekee toistaiseksi voimassa olevia yhteistyösopimuksia.

Pitkäjänteisyyttä kaivataan

Pienemmät kansalaisjärjestöt ovat moittineet UM:n hanketukea pitkäjänteisyyden puutteesta. Tukea pitää hakea vuosittain, mikä tekee hankkeiden toteuttamisesta hankalaa. Lehtomäen mukaan valtiovarainministeriön kanssa ei ole ollut mahdollista sopia pitemmästä hankerahoituksesta.

-- Meillä aina halutaan varautua pahan päivän varalle, että määrärahat voidaan nopeasti puolittaa tai leikata. Se lienee peruja laman ajoilta, Lehtomäki pahoitteli.

Lehtomäki huomautti, että rahoitus on kuitenkin kasvamaan päin. Kansalaisjärjestöille suunnattava rahoitus kasvaa kun kehitysmäärärahoja lisäillään vähitellen kohti YK:n asettamaa 0,7 prosentin bkt-tavoitetta.

Ulkoministeriö kehottaa järjestöjä lisäämään yhteistyötään ja tarvittaessa ulkoistamaan hallintoa, jotta niillä olisi paremmat voimavarat hankkeiden pyörittämiseen.

-- Pienimmät ovat olleet mallia isä, äiti ja poika. Mutta kehitysavun toimittaminen jonnekin Nepalin tuntureille vaatii osaamista, totesi ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön johtaja Leo Olasvirta.

Esimerkki menestyneestä kansalaisjärjestöhankkeesta on Suomen 4H-järjestön 20 vuoden ajan pyörittämä hanke, jolla on luotu Tansaniaan oma 4H-liike. Järjestössä on nykyään 30 000 jäsentä ja se järjestää sekä koulutusta että harrastustoimintaa.

Ilmoita asiavirheestä