Kuusamo
Ilmatieteen laitos on täydentänyt kesän aikana kymmentä automaattiasemaansa sijoittamalla niihin lumensyvyyden mittauslaitteet. Ultraääneen perustuvasta järjestelmästä saadaan lähes realiaikaista tietoa lumipeitteen vahvuuksista sateiden aikana. Tähän saakka tiedot on saatu sääasemilta katsomalla tilanne perinteisistä lumikepeistä kerran vuorokaudessa.
Mittakepit kuitenkin säilyvät edelleen havaintovälineinä. Kuusamon Kiutakönkään automaattiaseman yhteydessäkin nietosten vahvuus katsotaan uuden tekniikan ohella myös manuaalisesti, jotta saataisiin vertailuaineistoa uudelle systeemille, tutkimusapulainen Juho Palosaari kertoo.
Ultraääni on mekaanista aaltoliikettä eli akustista värähtelyä, jonka taajuus on ihmisen kuuloalueen yläpuolella.
Lähivuosina
muillekin
Alkavalle talvelle laitteita on sijoitettu tasaisesti ympäri maata eri tyyppisiin olosuhteisiin, sillä pilottihankkeen toimivuudesta halutaan kattavaa tietoa, ennen kuin niitä otetaan käyttöön muillakin automaattiasemilla. Tällä hetkellä automaattiasemia on noin 130.
"Todennäköisesti laitteet asennetaan lähivuosien aikana kaikille automaattiasemille mantereen puolella. Saaristossa niitä ei tämänhetkisten kokemusten mukaan saada toimimaan kunnolla", projektipäällikkö Pertti Valkovuori arvioi.
Käyttöön otetut laitteet ovat kanadalaista valmistetta, ja ne ovat Valkovuoren mukaan osoittautuneet luotettaviksi Pohjois-Amerikan oloissa. Kaikkein uusimmat ultraääniversiot, joita Suomeen sijoitetut kojeetkin edustavat, maksavat runsaat tuhat euroa kappale.
Lähettimet on sijoitettu noin 2,5 metrin korkeuteen. Äänen heijastuttua lumenpinnasta saadaan ero senttimetreinä maan pintatasoon verrattuna.
Havaintoväli on sekuntien luokkaa. Yksittäisistä mittauksista on kuitenkin päätetty käyttää minuutin keskiarvoa.
Tulokset tallentuvat automaattiasemaan, josta lukema "haetaan" tunnin välein muiden mittaustulosten ohella.
Pertti Valkovuoren mielestä Ilmatieteen laitoksen lumenmittauspalvelusta on hyötyä muun muassa tienpitäjille, koska ne saavat jatkuvaa tietoa lumipyryn voimakkuudesta ja voivat siten suunnitella entistä paremmin aurauksiaan.
Automaattiasemille soveltuvaa mittauslaitteistoa kehitetään jatkuvasti, ja jossakin vaiheessa niiden varustukseen tullaan Valkovuoren arvion mukaan saamaan myös sateen intensiteettimittaukset olipa kyse sitten vedestä tai lumesta.
Esimerkiksi viemäriverkostojen suunnittelussa kaivataan tietoja maksimivesimääristä, joita voimakkaimmista kuuroista voi tietyllä lyhyellä aikavälillä kertyä.