Lähi-idässä naisten kakka voi olla niin tabu, että he joutuvat käymään ulostamassa katolla. Muun muassa sukupuolten välisestä huussitasa-arvosta puhutaan Tampereella keskiviikkona alkavassa kansainvälisessä kuivakäymäläkonferenssissa.
-- Katoille on tehty paikkoja, joissa naiset voivat käydä. Asutus on niin tiheää, ettei alhaalla oikein ole sopivia piiloja. Virtsa sentään haihtuu, mutta ei sekään varmasti kovin kiva asia ole, pohtii hankekoordinaattori Sari Huuhtanen konferenssin järjestävästä Huussi -yhdistyksestä.
Ongelmat koskevat etenkin islamilaista, mutta myös esimerkiksi hindulaista kulttuuria. Yhteistä on se, ettei naisen asema ole yhteiskunnassa vahva. Joissakin kulttuureissa uloste ja virtsa ovat pahan lähde: Jos tuotoksen näkee, tapahtuu jotain pahaa.
Muslimeille puhtaus on tärkeää, ja intiimihygieniaan viitataan Koraanissakin. Käytännössä säännöt koskevat tiukemmin naisia kuin miehiä. Usein naiset joutuvat käymään tarpeillaan öisin, jotteivät muut näe toimenpidettä.
-- On hyvin yleistä monissa kulttuureissa, ettei päiväsaikaan oikein voi käydä. Ainakin täytyy löytää hyvä piilo. Lisäksi jos naiset joutuvat menemään yöllä ulos, on olemassa ahdistelluksi tulemisen ja villieläinten vaara, Huuhtanen kertoo.
Moni kehitysmaan tyttö lopettaa opiskelun murrosiässä, koska koulussa ei ole kunnon vessaa. Kuukautishygieniakin vaatisi yksityisen tilan ja mielellään pesumahdollisuudet.
-- Jos käymälöitä ylipäätään on, niitä on usein enemmän pojille kuin tytöille, vaikka vessassakäynti on fysiologisistakin syistä helpompaa pojille. Tytöt joutuvat kyykkimään puskissa. Käymälät, joissa ei huuhdella vedellä, vaativat tytöiltä enemmän töitä, sanoo Huuhtanen.
Huusseja Darfuriin
Yksi tasa-arvo-ongelma on sekin, että käymälöiden puhdistaminen ja tyhjentäminen kaatuvat usein naisten harteille. Huuhtasen mukaan länsimaiden ihmiset voivat kouluttaa kehitysmaalaisia siitä, miten taudit leviävät. Nopeampaa apua tarvitaan maailman kriisialueilla. Niissä esimerkiksi sota tai maanjäristys on saattanut tuhota alkeellisetkin saniteettitilat. Sähkö ja vesi puuttuvat, ripuli ja kolera leviävät. Yksi pahimmista paikoista on Sudanin Darfur, jossa yksi auttajista on Suomen Punainen Risti.
Ghanalainen Atterh Amador on ollut Darfurin aavikolla vuoden rakentamassa kuivakäymälää 50--100 pakolaiselle.
-- Ongelmia on ollut liittyen kulttuurieroihin, kun uskonto, tavat ja kaikki on erilaista. Kommunikointikin on ollut hyvin vaikeaa, kun yhteydet ovat usein poikki. SPR on kuitenkin tehnyt siellä hyvää työtä, ja paikalliset ovat olleet tosi tyytyväisiä, Tampereella asuva Amador kertoo.
Tamperelaiset ovat kehittäneet kriisialueille käsin koottavan katastrofiasunnon, jossa on myös huussi. Asunto esitellään käymäläkonferenssissa keskiviikkona.
Länsimaatkaan eivät ole puhtoisia liittyen käymälätasa-arvoon. Tämä näkyy Huussin Huuhtasen mukaan muun muassa siinä, ettei naisille ole nykyistä enempää yleisiä vessoja. Jonot naisten vessan edessä ovat usein pitkät.