Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Suomen paikasta maailmassa on uskallettava puhua tulevissa eduskuntavaaleissa, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.). Hänen mukaansa kaikki isot linjat täytyy nostaa vaalikeskusteluun, ja "tähän kuuluu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka".
Jaakonsaari tähdentää, että ulkopolitiikalla ei saa pelotella kansalaisia.
"Vaikka esimerkiksi EU:n perutuslaki ei sytytä toreilla ja Rotuaarilla, se ei tarkoita, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset olivat merkityksettömiä. Vaaleissa haetaan kansalaisten luottamus ja suostumus seuraaviin ratkaisuihin", Jaakonsaari toteaa.
Tulevan hallituksen iso ulkopolitiikan missio Jaakonsaaren mielestä on paitsi EU:n vahvistaminen myös EU:n ja Yhdysvaltain sekä Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden vahvistaminen.
Julkisuudessa on väitetty, että suhteet olisivat nyt huonontuneet ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) puheiden seurauksena. Siihen Jaakonsaari ei halua ottaa kantaa.
"Tähän en koske viiden metrin kepilläkään. Keskustelulla näyttää olevan tarkoitus lyödä Tuomiojaa, sillä hänestä ennustetaan maalisvaalien ääniharavaa."
Sen sijaan vaalikeskustelussa olisi hänen mielestään tärkeä nähdä, onko isojen puolueiden USA-näkemyksissä eroja.
"Kun Yhdysvaltain maine on Suomessa huono, vähän kaikilla politiikoilla on taipumusta myötäillä kansalaismielipidettä. Olisi kuitenkin syytä huomata, että EU ja Yhdysvallat ovat monessa globaalissa asiassa keskeisiä toimijoita. Mitä paremmat suhteet ovat, sen enemmän saadaan suurissa kysymyksissä aikaan", Jaakonsaari sanoo.
Jäätteenmäen
haaste kunniakas
Keskustan Anneli Jäätteenmäen ansioksi Jaakonsaari laskee sen, että tämä uskalsi viime vaaleissa haastaa ulkopolitiikalla ja nostaa Suomen ja Yhdysvaltain suhteet sekä Irakin sodan vaalikeskusteluun.
"Se oli ihan oikein ja kunniakas haaste. Se, että Jäätteenmäki epäonnistui, oli tasan tarkkaan hänen itsensä henkilökohtainen epäonnistuminen."
Jaakonsaari lisää, ettei haastosta seurannut sitä puhdistavaa keskustelua, mikä olisi pitänyt tulla.
"Kaikesta näkyy, ettei Jäätteenmäki hallinnut asioita. Toisaalta Paavo Lipponenkin (sd.) jähmettyi suolapatsaaksi vähän kuin Lootin vaimo. Koko tärkeä keskustelu kuivui kirjaimellisesti paperisodaksi."
Jaakonsaari korostaa, että poliitikoilla on velvollisuus puhua vaikeistakin asioista.
"Nyt vaalihomma on mennyt jotenkin vikasuuntaan. Uskallusta ja poliittista riskinottoa on vähän. Joko pelotellaan ihmisiä, houkutellaan väärillä lupauksilla tai tulee pelkkä showta, erilaisia temppuja", Jaakonsaari harmittelee.
"Yksi ongelma keskustelussa on se, ettei yksikään puolue ole tehnyt itselleen kunnollista analyysia ulkopolitiikasta ja siitä, mitkä ovat mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyt ja haitat", Jaakonsaari sanoo.
Hänen mukaansa Natokin nousee esiin, vaikka se on yritetty putsata pois pöydältä.
"Uskon, että siitä puhutaan. Onhan se osa maailmankuvakeskustelua."
Jos kaikki puuroutuu pelkäksi värin näyttämiseksi siinä, kannattaako Nato-jäsenyyttä vai ei, se ei Jaakonsaaren mielestä vie eteenpäin. Hän odottaa, että puoluejohtajat menisivät syvemmälle.
Hän kertoo kuitenkin olevansa täysin samaa mieltä Lipposen kanssa siitä, ettei Nato-kantoja ole syytä naulata kiinni vielä vaaleissa. "Siihen ei ole mitään edellytyksiä."
Jaakonsaari ihmettelee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) näkemystä, että puolueet voivat sanoa jo Nato-kantansa julki. "Mistä hän on tämän valaistuksen saanut ilman kunnon selvityksiä?"
Jaakonsaaren mielestä Vanhanen menee piiloon kansalaisten selän taakse.
"Jos Esko Aho olisi aikoinaan keskustan johtajana tehnyt saman ratkaisun EU:n kohdalla, Suomi ei olisi vieläkään unionin jäsen. Se on ihan varmasti näin", Liisa Jaakonsaari lisää.