Presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittinen kaksoisjohto ei eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön (kok.) mukaan ole ongelma. Nykyinen järjestelmä on Niinistön mukaan toiminut vaikeuksitta.
EU-huippukokousten kahden lautasen politiikka on pulma vain sisäpoliittisessa keskustelussa. "Muut EU-maat eivät siitä välitä. EU on tässä suhteessa joustava instituutio", Niinistö sanoo.
Parlamentaarinen toimikunta ryhtyy ensi syksynä selvittämään nykyisen vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain toimivuutta ja muutostarpeita, mutta puolueissa valtaoikeuksia pohditaan jo täyttä päätä. Tapetilla on ollut ennen muuta presidentin ulkopoliittinen valta ja valintatapa. "Vanha viisaus on, että ei korjata sitä, mikä toimii", Vanhanen toteaa.
Niinistö on silti valmis rajaamaan presidentin toimikauden neljään vuoteen ja karsimaan nimitysoikeutta, joka hänen mukaansa on sisäpoliittista piilovaltaa. "Sen merkitys on suurempi kuin yleensä mielletään", hän toteaa.
Niinistö muistuttaa, että politiikassa yhteistoimintarakenne on tavanomainen ratkaisu. Päätöksentekoon tarvitaan yleensä useita ja näkökulmia joudutaan hiomaan yhteen.
Niinistön mielestä ulkopoliittisen vallan kontrolli toimii, sillä yhteistoiminnan toinen osapuoli hallitus on suorassa poliittisessa vastuussa eduskunnalle.
Näin presidentinkin vallankäyttöön tulee välillinen vastuusuhde eduskuntaan, sillä päätöksenteko on yhteistyötä.
"Presidenttikin joutuu ottamaan hallituksen vastuusuhteen huomioon", Niinistö toteaa Kalevan haastattelussa.
Niinistö pitää joka tapauksessa tärkeänä sitä, että presidentin osallistumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksiin päättää hallitus. Presidentti ilmoittaa näkemyksensä, mutta hallitus päättää. Toistaiseksi hallitus ei ole poikennut presidentin tahdosta.
Kansanvallan voitto
Niinistö korostaa presidentti-instituution merkitystä kansanvallan kannalta. Vain kaksivaiheinen suora kansanvaali saa kansalaiset sankoin joukoin äänestämään. Vallasta riisuttu presidentti ei Niinistön mukaan välttämättä saa kansalaisia samaan tapaan liikkeelle. Muissa vaaleissa äänestysinto on ollut laskeva.
"Ihmisten mukanaolo oli paljon syvempää kuin yksissäkään eduskunta- tai kunnallisvaaleissa, joissa olen ollut mukana", Niinistö kertaa omaa kampanjaansa
Mielipide ei Niinistön mukaan merkitse sitä, että hän haluaisi kokoomuksen asettavan hänet toista kertaa presidenttiehdokkaaksi, vaikka myöntää, että kokemus oli "äärettömän miellyttävä".
Mielipidemittauksissa Niinistö on suosituin ehdokas puolueensa presidenttiehdokkaaksi. "Waltari sanoi aikanaan, että kokemus toistuu, tunne kuluu", Niinistö tyytyy toteamaan.
Presidentinvaalien äänestysintoa on yritetty siirtää myös muihin vaaleihin. Niinistön mukaan politiikan henkilöityminen ei välttämättä ole huono asia. Aikana jolloin puolueet eivät erotu selkeästi toisistaan on Niinistön mukaan vain hyvä, että edes ihmiset erottuvat. Listavaalit olisivatkin Niinistön mielestä äänestysaktiivisuuden kannalta tuhoon tuomitut.
Demokratia avointa
Puhemies Sauli Niinistö on eri linjoilla kuin pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) siitä, saako hallituksen keskeneräisistä asioista kertoa. Niinistön mukaan keskustelua poliittiselle asialistalle jo nousseista asioista ei voida kieltää, vaikka valmistelu olisi kesken. Niinistö muistuttaa, että Suomessa on vain harvoja asioita, joista ei etukäteen kannata hiiskua.
"Demokratiaan kuuluu, että asioista pitää voida keskustella, mitä isompi asia, sen laajemmin", Niinistö toteaa.
Entinen valtiovarainministeri on arvostellut myös Vanhasen edellistä ja nykyistä hallitusta liian ruusuisesta talouspolitiikasta. Niinistön mielestä hallitus ei kanna riittävästi huolta taloudesta, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde kasvaa. Viime hallitus ei Niinistön mukaan varautunut riittävästi valtionvelan maksuun.
"Sillä yhden miljardin lyhennys hyvän talouden aikana talouden aikana oli vaatimaton."
Velkaa olisi hänen mielestään kuitenkin pitänyt maksaa alta pois, jotta voitaisiin varautua ikääntymisen myötä tulevaan lainantarpeen kasvuun. "Hyvinä vuosina päätavoite on kasvattaa velanottovaraa. Ikääntyminen tulee olemaan valtiontaloudelle kova vaatimus, niin silloin olisi hyvä, että valtionvelkaa voitaisiin lisätä", Niinistö neuvoo..
Niinistön mukaan Vanhasen kakkoshallituksen ensimmäinen budjetti onkin todennäköisesti löysin 20 vuoteen, sillä pohjalla kummittelee suuri päätösvaraisten menojen nousu. Niinistön mukaan päätösvaraisilla asioilla on tapana jäädä pysyviksi ja ne voivat yllättäen kasvattaa menoja. Huonojen aikojen koittaessa on sitten tehtävä poliittisesti kipeitä leikkauksia.