Oulu Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut selvä ajatuksellinen muutos, joka näkyi erityisesti viime kevättalvella, kun kokoomus sai kaikki keskeiset turvallisuuteen liittyvät ministerinpaikat. Näin kommentoi eduskunnan ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen ulkoministeri Ilkka Kanervan puhetta maanantain tietoiskussa.
Aini Linjakumpu Lapin yliopistolta arvioi, että Suomen turvallisuuspolitiikassa ei ole enää paljon tabuja, joista ei voisi puhua. Myös perinteistä turvallisuuspoliittisista traumoista on päästy eroon.
"Katsomme kansakuntana eteenpäin, emme enää taaksepäin. Kokoomukselle ominaista on lisäksi toimeliaisuus, mikä leimaa koko suomalaista turvallisuuspolitiikkaa", Linjakumpu sanoi.
Helsingin yliopiston professori Tuomas Forsberg sanoi Nato-kantojen juntatun Suomessa niin kiinni, että jäsenyyttä ei oteta esille tällä vaalikaudella, tuskin vielä seuraavallakaan.
"Elleivät sitten tosi isot voimat ala jyllätä. Ulkopolitiikassa jatkuvuutta tuetaan, ja niin meilläkin nyt tehdään. Nykyhallituksen ulkopolitiikka on lähempänä Lipposen hallituksen linjaa kuin mitään uutta", Forsberg sanoi.
Kanervan mielestä luukkuja ei pidä laittaa kiinni. Nato-selvitys valmistuu ennen joulua, joka on työkalu puolustuspoliittista selontekoa varten. Nato-selvityksen pitäisi lyödä pöytään faktat, mitä Nato tällä hetkellä on, ja mitä se voisi antaa meille.
Forsberg ja Linjakumpu uskoivat, että Nato on suomalaisille niin tunnekysymys, että selvitys tuskin saa muutosta aikaan asenteissa. Kanerva kuitenkin vakuutti, että kyseessä on toisentyyppinen kuin mihin on tähän asti totuttu.
Viime vaaleissa kolme suurinta puoluetta sopivat, että Nato-jäsenyydestä ei puhuta vaalikampanjoissa, koska siitä puhuminen ei olisi hyödyttänyt ketään niistä.
"Tämäntyyppisiä sopimuksia ei tulla enää tekemään, vaan kaikki on auki keskustelulle. Kokoomuksen kannattajilla on Natoon selkein kanta, SDP:llä on erilaisia näkemyksiä, luultavasti vastustajia on enemmistö ja tietysti keskusta on lähes läpeensä vastaan", Väyrynen luetteli.
Hän uskoo että viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa, mutta todennäköisesti seuraavissa eduskuntavaaleissa Nato-jäsenyys tulee olemaan yksi keskeisimmistä aiheista.
Suomen liittyminen Natoon vaatii suuren yksimielisyyden. Linjakummun arvion mukaan liitto on liikaa Yhdysvalloista johdettu ja liian kärkäs osallistumaan sotilaallisiin operaatioihin, että suomalaiset lämpenisivät sille.
"Vaikka se on muuttunut voimakkaasti, se nähdään edelleen sotilasorganisaationa", Linjakumpu arvioi ja sai Kanervalta tuen puheenvuorolleen. Hänen mielestään asenne saattaa muuttua Yhdysvaltojen seuraavien presidentinvaalien jälkeen.