EU:n tulevaisuuskomitean puheenjohtajisto on poistanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevasta päätöksenteosta ehdotuksen määräenemmistöpäätöksistä. Sen mukaan siis ulkopolitiikassa säilyisi yksimielisyyden vaatimus.
Aikaisemmassa ehdotusluonnoksessa kansallinen veto olisi säilynyt vain erittäin harvoissa yksittäistapauksissa, jolloin jäsenvaltio olisi voinut vedota elintärkeään kansalliseen etuun.
Puheenjohtajisto julkaisi tiistaina toisen osan sopimusluonnoksesta suunniteltua myöhemmin iltapäivällä. Julkistamisen viivyttäminen viittaa erimielisyyksiin puheenjohtajiston sisällä.
Alkuperäinen esitys oli, että komission puheenjohtajan ja tulevan ulkoministerin tekemät ulkopolitiikkaa koskevat ehdotukset olisi hyväksytty ministerineuvostossa määräenemmistöllä. Uusi ehdotus merkitsee, että yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on luovuttu.
Osa jäsenmaista varsinkin Ranska, Britannia ja Ruotsikin ovat vastustaneet ulkopolitiikan muuttamista yhteiseksi politiikaksi. Britannia ei kannata myöskään ulkoministerin viran perustamista. Varsinkin Irakin kriisi osoitti yhteisen ulkopolitiikan tavoitteen vaikeudet. EU-maat olivat täysin erimielisiä sodan oikeutuksesta. Osa on pitänyt tilannetta todisteena siitä, että yhteinen ulkopolitiikka ei koskaan onnistu.
Puolustuspolitiikassa on tehty toinen merkittävä muutos. Puolustusta ei tehtäisi osaksi vahvistettua yhteistyötä, vaan puolustuksesta on tarkoitus tehdä erillinen pöytäkirja. Sen mukaan puolustusyhteistyö olisi avointa kaikille kaikille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä.
Kysymyksessä ei ole suljettu yhteistyö. Perustuslakiluonnoksen toisessa osassa määritellään unionin politiikat, miten niistä päätetään ja erityismääräykset. Siinä on myös yhtenä osana perusoikeuskirja.
Instituutiota koskeva ensimmäinen osa on ehtinyt herättää jo paljon kritiikkiä sekä komission että tulevaisuuskonventin jäsenten taholta. Komission sisällä ehdotusta ei pidetä tasapainoitettuna. Komissio haluaisi edustaa EU:ta kansainvälisellä näyttämöllä, kuten kansainvälisten järjestöjen kokoukissa, mutta ei ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Komissio on jo kauan halunnut edustaa EU:ta mm. G8-kokouksissa. Nämä toiveet ja vaatimukset eivät ole menneet läpi, ja komissio tiettävästi aikoo jatkaa tavoitteidensa läpiviemistä. Tulevaisuuskonventissa Euroopan parlamenttia edustava Elmar Brok, joka johtaa parlamentin suurimman puolueen EPP:n konventtiryhmää, haukkui konventin puheenjohtajiston tiistaina lehdistötilaisuudessa. Yksimielisyyden etsinnässä se on täysin epäonnistunut.
"Nyt esitetty luonnosehdotus ei millään tavalla heijastele konventin enemmistön mielipidettä. Aivan ilmeisesti puheenjohtajiston jäsenet ymmärtävät olevansa suurten jäsenmaiden etujen edustajia yhteisöllisen Euroopan kustannuksella. Pahempaa vielä on se, että puheenjohtajisto on luopunut jopa olennaisista eurooppalaisista saavutuksista ja johtaa siten EU:n hajoamiseen pelkäksi vapaakauppa-alueeksi", Brok varoitti.
Brokin mukaan poliittisten ryhmien on nyt löydettävä parempi ratkaisu ja etsittävä kompromissi, ellei puheenjohtajisto lähipäivinä anna uutta parempaa luonnosta.
Tulevaisuuskonventti aloittaa uusien ehdotusten käsittelyn loppuviikolla. Sen jälkeen se kokoontuu vielä kahteen täysistuntoon kesäkuussa. Jäseniä on varoitettu, että viimeinen kokous voi kestää koko viikon, kun nyt kaksi päivää kerralla.
Tavoitteena on esittää EU:n huippukokoukselle juhannuksena yksimielinen kannanotto tai joistakin kohdin erilaisia vaihtoehtoja.