Vaikka Suomen ulkopolitiikassa ei ole varsinaisia linjaristiriitoja, on päähallituspuolueiden puheenjohtajien syytä kirkastaa omat näkemyksensä, ehdottaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen.
´"Nyt tarvitaan ulkopoliittisen linjan selkiyttämistä ja ennen muuta päähallituspuolueiden, keskustan ja kokoomuksen johtajilta linjavetoja siitä, mitä Suomen ulkopolitiikka tulee lähikausina olemaan", Väyrynen sanoo.
Hänen mielestään nyt on epäselvää, kuinka yhteen hiileen keskusta ja kokoomus lopulta puhaltavat.
"Ei tiedetä tarkemmin, missä eri osapuolet liikkuvat tällä hetkellä. Siksi puoluejohtajilta tarvitaan ja odotetaan nyt selkeitä näkemyksiä"
Porvarihallituksen ulkopoliittinen linja on kirjoitettu keväällä hallitusohjelmaan.
Kokoomuksesta kuuluneen rymistelyn jälkeen nyt ollaan Raimo Väyrysen arvion mukaan "hieman epävarmassa ja selkiintymättömässä tilanteessa, jossa linjoja ei ole oikein lyöty kiinni."
Varsinaisista linjaristiriidoista ei Väyrysen mukaan ole kyse. Ratkaiseva kysymys hänen mukaansa kuuluu, miten keskustan ja kokoomuksen ulkopoliittisten linjojen yhteensovittaminen syntyy ja onnistuu.
"Tässä tarvitaan nyt selventäviä puheenvuoroja puolueiden johtajilta, pääministeri Matti Vanhaselta (kesk.) varapääministeri Jyrki Kataiselta (kok.)."
"Tilannehan on se, että SDP on oppositiossa ilman yhtäkään merkittävää ulkopoliittista paikkaa. SDP on kieltämättä sivuraiteella, sillä en laske presidenttiä SDP:n toimijaksi. Poliittiset jännitteet ovat enemmän kahden päähallituspuolueen välillä", Väyrynen toteaa.
Poliittisesti
uusi tilanne
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) hälyä nostattanut Washingtonin puhe, jossa hän mainitsi Suomen suurimmaksi turvallisuushaasteeksi kolmasti Venäjän, ei Väyrysen mukaan keikuttanut Suomen ulkopolitiikan venettä.
Poliittisesti ollaan kuitenkin tilanteessa, jota maassa ei ole ollut pitkään aikaan.
"Kokoomuksen nousu hallitusvaltaan ja ulkopolitiikan tärkeille poisteille on merkinnyt puheissakin uutta suuntau-
tumista."
Väyrysen mukaan ulostuloissa on halua markkeerata kokoomuksen uutta voima-asemaa.
"Kokoomushan ei ole oikeastaan sitten Paasikiven ollut ulkopoliittisessa vastuussa. Ehkä taustalla on pientä voitonriemuakin," Väyrynen toteaa ja viittaa siihen, että ulko- ja puolustusministerin lisäksi myös eduskunnan puhemies ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ovat kokoomuslaisia.
"Jos linjamuutoksia tehdään todellisessa mielessä, se vaatii ihan erilaisen prosessin ja selkeitä päätöksiä. Vaikka tava-
taan sanoa, että sanat ovat politiikassa tekoja, eivät nämä (kokoomusministerien) sanat ole sellaisia, jotka voisi luokitella poliittisiksi teoiksi", Väyrynen toteaa.
Häkämiehen puheen kotimaassa synnyttämä voimakas reaktiokin heijastaa Väyrysen mukaan sitä tiettyä poliittista murrosta ja epävarmuutta, mikä nyt on vallalla.
"Ulkopolitiikan hoidossa on tapahtunut tietty siirtymä kohti parlamentaarisuutta, vaikka tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Kuitenkaan ei ole syntynyt selkeää yhteistä käsitystä siitä, mitä tämä valtiosäännön merkitys todella tarkoittaa."
Peruslaissa Väyrynen ei näe valuvikaa.
Konsensus tarpeen maailmalla
Ulkopolitiikan konsensus ei johtaja Raimo Väyrysen mielestä voi merkitä pakkoyksimielisyyttä tai keskustelun, väittelyn ja erimielisyyksienkin kieltämistä kotimaassa. "Ilman väittelyä ja kritiikkiä ei ole mitään edistystäkään. Siinä mielessä nyt tapahtunut keskustelun laajentuminen on hyvä. Uskon, että kun erilaiset näkökohdat nousevat julkiselle foorumille ja törmäävät toisiinsa, siitä muodostuu parempi ilmapiiri ja parempaa politiikkaa", Väyrynen sanoo.
Konsensusta kuitenkin tarvitaan hänen mukaansa siihen, millainen kuva Suomen ulkopolitiikasta maailmalla annetaan. "On tärkeää, että vastuulliset toimijat antavat yhtenäisen kuvan ulkopolitiikastamme, jotta muut tietävät, mihin Suomi pyrkii ja mitkä ovat meidän tavoitteemme."
Tämä ei Väyrysen mukaan tarkoita sitä, että keskeiset toimijat tarkistavat etukäteen toistensa puheet.
"Linjan pitää perustua yhteiseen ja sisäistettyyn näke-
mykseen."